|
| Akseli Gallen-Kallela ilmestyi Suomen taide-elämään 1880-luvulla kuin kansalliseepoksemme Kalevalan ristiriitainen ja hurja Kullervo-hahmo - aikalaisten kirjoituksissa taiteilija oli "luonnonlahjakkuus, raju kuin pieni Kullervo katkomassa kapaloitaan". Taiteilija herätti huomiota realistisilla, kaunistelemattomilla kansankuvauksillaan.
|
 Gallen-Kallela opiskeli Pariisissa vuosina 1884-1889. Taiteilija tallensi Pariisin boheemielämää, kahviloita, ateljeetiloja ja taiteilijaystäviä, mutta vähitellen alkuperäinen suomalainen luonto, korpimaisemat ja korpien kansa alkoivat vetää häntä puoleensa. Myös Suomen kansalliseepoksen Kalevalan maailma alkoi kiehtoa taiteilijaa yhä voimakkaammin. Gallen-Kallela halusi vangita teoksiinsa tarunhohtoisen muinaisuuden myyttisine sankareineen.
|
| "Aina voin päästä niin pitkälle, että minun maani on tyytyväinen siihen, mitä voin aikaansaada, mutta pidemmälle toki kantaa kunnianhimoni! Kaikki tai ei mitään, ensimmäinen tai viimeinen. Siinä tunnussana, jonka tahdon säilyttää koko elämäni ajan."
|
 Palattuaan Suomeen Pariisista vuonna 1889 Gallen-Kallela paneutui Kalevala-aiheiden toteutukseen. Hän avioitui Mary Slöörin kanssa vuonna 1890, ja nuorenparin häämatka suuntautui Itä-Suomeen, Karjalaan, josta taiteilija lähti hakemaan aineksia Kalevala-maalauksilleen - olivathan eepoksen runot kerätty juuri sieltä. Gallen-Kallela toteutti mahtavat Kalevala-teoksensa 1890-luvun aikana - ne ovat sittemmin muodostuneet hänen uransa tunnetuimmiksi töiksi ja muuttuneet mielissämme kalevalaisten taruhahmojen arkkityypeiksi. Gallen-Kallela antoi vuosisadanvaihteessa voimakkaan panoksensa taistelussa Suomen venäläistämistä vastaan - hän loi kansallista taidetta, jolla osoitettiin kulttuurimme elivoimaisuus ja Suomen oikeutus olla olemassa kansakuntana.
|
|
