|
| "Vaikka hän olisi puettu viimeisen englantilais-pariisilaisen muodin mukaan leveihin housuihin, väljään takkiin, hienoihin hansikkaihin, suureen kravattiin ja kädessä paksu hopeahelainen merenruoko, taikka pitkävartisiin pieksuihin, lammasnahkaturkkiin, naapukkalakkiin, käsissä rukkaset ja roskulakeppi - tietää heti käynnistä, pitkästä vartalosta, kauvas näkyvistä isoista kasvoista ja terävistä, vilkkuvista silmistä, että se on Gallen-Kallela, joka sieltä tulee." (Päivälehti 1892)
|
 Gallen-Kallela aloitti realistina. Hänen taiteilijan uraansa kuuluu kuitenkin hämmästyttävän taiteellisen toimintapiirin ja intressien laajuuden lisäksi myös tyylien jyrkät muutokset elämän eri vaiheissa. Nuoruusvuosien realismia seurasi 1890-luvulla miehuusiän selkeä ja voimakas syntetistinen tyyli, joka sai toteutuksensa Kalevala-aiheisissa maalauksissa sekä vuosisadan vaihteessa toteutetuissa freskoissa. 1900-luvun puolelle kuuluvat ekspressionistiset pyrkimykset, puhtaan paletin kokeilu, Suur-Kalevalan kuvitusten voimakas tyylittely, Kansallismuseon freskojen barokkihenki ja viimeisinä vuosinaan paluu nuoruuden realismiin.
|
| Taiteilijan uran yksi kohokohta oli vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely, johon Suomi osallistui omalla paviljongillaan. Gallen-Kallelan työ näyttelyssä oli merkittävä: hän maalasi paviljongin keskuskupoliin Kalevala-aiheiset kattofreskot, loi perustan Finnish Designille suunnittelemalla Iris-huoneen huonekalut ja tekstiilit sekä osallistui maalauksillaan ja grafiikalla taidenäyttelyyn. Hän sai maailmannäyttelystä kulta- ja hopeamitalit, kansainvälistä julkisuutta sekä näyttelykutsuja ympäri maailmaa.
|
 Gallen-Kallelan elämää värittivät lukuisat muutot ja ulkomaanmatkat. 1890-luvun alussa taiteilija suunnitteli ja rakennutti ensimmäisen ateljeekotinsa Kalelan Ruovedelle, jossa perheeseen syntyivät myös lapset Kirsti ja Jorma. Ruovedeltä lähdettiin maailmalle jo 1900-luvun alussa, ensin Eurooppaan, josta matka kulki aina Afrikkaan saakka: vuosina 1909-10 Gallen-Kallela asui perheineen Brittiläisessä Itä-Afrikassa (nyk. Kenia). Matkansa aikana hän maalasi n. 150 ekspressionistista öljymaalausta, jotka osoittivat modernistisuudellaan taiteilijan mahtavaa uudistumiskykyä. Lisäksi hän keräsi matkaltaan laajat kansa- ja eläintieteelliset kokoelmat. 1920-luvulla Gallen-Kallela asui kolme vuotta Yhdysvalloissa, New Mexicossa ja Chigagossa, jossa syntyivät hänen viimeiseksi, tosin keskeneräiseksi suurtyökseen jääneen Suur-Kalevalan upeat sivuluonnokset.
|
| Akseli Gallen-Kallela oli individualistinen taiteilija, ennakkoluuloton tutkimusmatkailija ja kosmopoliitti, jolle Suomen kohtalo oli sydämen asia.
|
| "Suuri taiteilija ei koskaan vanhene, jos hän on rehellinen, totinen työntekijä. Sen rinnalla ei jokin taidesuunta tai tyyli paljoakaan merkitse - sitten kun asioita katsotaan vuosikymmenien tai vuosisatojen välimatkan takaa. Tärkeää ei ole se, miten asiat on sanottu, vaan se, mitä on ollut sanottavaa." (Annikki Toikka-Karvonen)
|
|
