|
| Kun Gallen-Kallelan Museoon saavutaan jalkaisin Helsingistä päin, kulkee matka pitkin merenrantaa, yli puusiltojen, rehevän rantakaislikon ja tiheän lehtimetsän läpi. Ensin kuusikon lomasta näkyy korkealla kalliolla seisovan linnamaisen rakennuksen salaperäinen ja kiehtova sakaraharjainen torni pienine ikkunoineen. Kun seurataan edelleen museolle johtavaa hiekkatietä, avautuu mäeltä yllättäen kotoinen, valoisa pihapiiri - jyrkänteellä seisova rakennus levittää käsivartensa ja ottaa kävijänsä avosylin vastaan.
|
Akseli Gallen-Kallelan itselleen aikoinaan suunnittelema ja vuosina 1911-13 rakennuttama ateljeekoti on mielenkiintoinen rakennus. Se on monella tavalla suunnittelijansa kuva - eri tyylien yhdistelmä, suomalaista ja kansainvälistä rakennusperinnettä saumattomasti yhdistävä kokonaisuus - aivan kuten Gallen-Kallela oli itse "kansallinen kosmopoliitti", yhtä hyvin Pohjois-Suomen salomaat kuin Euroopan taidesalongit tunteva, ja molemmissa yhtä kotonaan. Rakennuksen sijoittaminen kallion reunalle ja toisaalta kohti merenlahtea sekä sen monet eri ilmeet kertovat Gallen-Kallelan taiteellisesta silmästä ja draaman tajusta - museo on sekä keskiaikainen linna, renessanssipalatsi että turvallinen koti.
|
| Tarvaspään pihapiiristä löytyy myös 1850-luvulta peräisin oleva, Albergan kartanoon aikanaan kuulunut puuhuvila, jossa toimii nykyään kahvila-ravintola. Rakennuksen edustalla seisovat vanhat tammet muistona Albergan tammipuistikosta sekä Gallen-Kallelan Mary-rouvan omenapuut. Rannan tuntumasta löytyy vielä nykyäänkin toimintakunnossa oleva savusauna.
|
Tarvaspään ateljeessaan Gallen-Kallela toteutti nuoruuden unelmaansa: "Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Siellä tahtoisin istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja lopun päivästä takoen ja maalaten ja veistäen."
|
| Gallen-Kallelan Museo pitää yllä monisärmäisen taiteilijan muistoa. Tarvaspää esittelee renessanssihengessä työskennelleen mestarin hämmästyttävän laajaa ja monipuolista tuotantoa, johon lukeutuvat maalaukset, grafiikka, freskot, lasimaalaukset, veistokset, juliste- ja kuvitustaide, tekstiilit, huonekalut, kunniamerkit, univormut, liput ja arkkitehtuuri. Museo kertoo myös taiteilijan perheestä ja ystävistä sekä hänen lukuisista matkoistaan - mm. nuoruusvuosien Pariisista ja seikkailujen Afrikasta, Suomen rajaseutujen koskemattomiin erämaihin ulottuneita tutkimusmatkoja unohtamatta.
|
![]()
|