 |
Museon kevätnäyttely valottaa Akseli Gallen-Kallelan toimintaa arkkitehdin roolissa. Piirustukset ja valokuvat kertovat niin Kalelan ja Tarvaspään ateljeekotien suunnittelun moninaisista vaiheista kuin toteuttamatta jääneen Otto Donnerin Pääskyn linnan suunnitelmista. Ruoveden korpimetsään kohonneen hirsisen Kalelan taiteilija suunnitteli ennen kaikkea yksityiseksi kodiksi ja työtilaksi, taiteen pyhätöksi; Tarvaspään taustalla vaikuttivat myös kauaskantoisemmat ajatukset rakennuksen roolista taiteilijan elämäntyön museona. Gallen-Kallela haaveili kaukaisesta erämaa-ateljeesta jo opiskellessaan Pariisissa, jossa syntyivät varhaisimmat arkkitehtuuripiirustukset 1889. Kaipuu alkuperäisen kansan ja koskemattoman luonnon pariin houkuttelivat taiteilijaa etsimään sopivaa rakennuspaikkaa Sisä-Suomen maisemista, ja vaivalloisten etsintöjen jälkeen syyskuussa 1894 löytyi Kalelan 'tontti' Ruoveden Isonselän rannalta. Kalelan muotokieltä leimaavat karjalaisarkkitehtuurin vaikutteet, joihin Gallen-Kallela oli tutustunut Karjalaan suuntautuneella häämatkallaan 1890. Valmistuessaan 1895 Kalela heijasteli monitahoisesti myös kansainvälisen jugend-taiteen ajatusta kokonaistaideteoksesta: Tahdon tehdä kaiken itse, talonpiirustuksista hamaan ovenlukkoihin vaatenaulakoihin ja tuhka-astioihin. Gallen-Kallela suunnitteli Kalelaa vastapäätä sijaitsevalle korkealle kalliovaaralle Pääskyn linnan vuonna 1902. Rakennus ennakoi linnamaisella muotokielellään kiintoisasti Tarvaspään ateljeerakennusta sisältäen viittauksia keskiajan kivikirkkoarkkitehtuuriin. Historialliset viittaukset ovat vahvasti läsnä myös Linuddin niemelle vuosina 1911-13 kohonneessa Tarvaspäässä. Unkarilainen arkkitehti Ede Thorczkai-Vigand totesikin Gallen-Kallelan yrittäneen sovittaa rakennukseen koko Suomen rakennustaiteen Turun tuomiokirkosta alkaen. Ensin näytti Gallén uuden ateljeensa rakennuspiirustuksen.--- Hän selitti suunnitelmansa, rakennuksen tarkoituksen. Hän aikoi lahjoittaa talon taiteilijaperintönään, jonkinlaisena ”Gallen-museona” valtiolle. --- Tutkin pohjapiirroksen: jättiläiskokoinen työhuone, vieressä pienempi työhuone, useita sivuhuoneita, kuparipiirustus- ja etsaushuone, kirjasto ja asunto, joka oli suunniteltu sillä tavalla, että se tulevaisuudessa voisi olla erillisenä museon vartijan huoneistona . ( Ede Thorczkai-Vigand) Näyttelyssä on myös esillä maalauksia, grafiikkaa ja taideteollisuutta museon omista kokoelmista. Tarvaspää kulttuurikuntoonKeväällä jatkuu Tarvaspään alueella Tarvaspää kulttuurikuntoon projekti, joka käsittää museon ja Villa Linuddin (kahvila-ravintola Tarvaspää) asteittaisen peruskorjauksen sekä piha-alueen entistämisen päämääränään lisätä museon ulkoalueen käyttöä asiakkaiden keskuudessa. Ateljeerakennuksen puolella korjataan paanukattoa ja Villa Linudd maalataan ulkoapäin samalla kun sen ulkopuolen puuosat kunnostetaan. Tarvaspään puistossa jatkuu ranta- ja ulkomuurien esiinotto ja kunnostus. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa luodaan museoalueen rantaan maisemapolku osana Merellisen Espoon raitit -projektia. Museo avoinna
|
