Valokuvalle Gallén syttyi 1880-luvun alussa ollessaan Daniel Nyblinin kuvattavana Helsingin johtavassa ateljeessa. Siellä tehdyissä Gallénin kabinettikuvissa auteuriksi nousi kameran edessä omakuvaa luova nuori itsetietoinen taiteilija.
Axel Gallén esiteltiin radikaaleimpana nuorena suomalaisena taiteilijana August Strindbergille Pariisissa 1885. Ensi tapaaminen kesti kaksi vuorokautta. Valokuvan alkemisti Strindberg hehkutti suomalaisen taiteilijan kipinää Pariisin oppivuosina. Gallén ja Edvard Munch pitivät yhteisen näyttelyn Berliinissä 1895, samana vuonna kun Lumiére-veljekset kohahduttivat maailman ensimmäisellä elokuvaesityksellään. Gallen ja Munch kokeilivat myös elokuvakameraa.
Valokuvana toteutetuissa omakuvissaan Gallén etsii itseään ja varjoaan kuten hanen oppilaansa Hugo Simberg omalla tavallaan. Roolikuvissaan Gallén on hiihtäjä Konginkankaan korpimaisemissa tai kaivosmies Amerikassa. Eräässä viimeisistä valokuvistaan hän astelee Tarvaspään, nykyisen Gallen-Kallelan Museon, loggiassa pukeutuneena munkinkaapuun.
