| |
Museo avoinna:
joka päivä klo 11–18.
Yleisöopastukset
keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13.
Liput:
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset ja ryhmät 6 €
S-etukortti 7 €
Opiskelijat, työttömät 4 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Yhteistyössä / I samarbete med / In association with:
Exclusive Business
Services Oy
|
|
"Minä tunnen että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen." Akseli Gallen-Kallela luonnoskirjassaan 12.11.1894
Elämän koreus -näyttely esittelee Akseli Gallen-Kallelan taidetta 1890-luvun symbolismista 1900-alun moderneihin virtauksiin. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, taideteollisuutta, freskoluonnoksia ja Afrikasta kerättyä aineistoa.
Uuden kuvakielen tarve
Akseli Gallen-Kallela oli uusien haasteiden edessä Pariisin-matkan jälkeen 1892, jolloin Aino-triptyykin kaivattu menestys Mars-kentän salongissa jäi toteutumatta. Uuden kuvakielen suunnannäyttäjiksi nousivat kalevalaiset myytit. Kalevalaiset sankarihahmot kohtaavat näyttelyssä henkevät perhemuotokuvat, jotka paljastavat samalla näkymiä pihkantuoksuisesta Kalelan ateljeekodista. Kansainvälisen jugendtaiteen ajatukset kiteytyivät Kalelan eheydessä – taiteilijan sanoin: "Tahdon tehdä kaiken itse!". Ateljeen muotokieli, huonekalut, taideteolliset esineet sekä siellä syntyneet teokset henkivät elämänmuodon ja taiteen liittoa.
Oman uran huippuhetket
Akseli Gallen-Kallela rakensi tietoisesti omaa uraansa eurooppalaisella taiteen kentällä 1890-luvulta lähtien, mistä kertoivat mm. läheiset yhteydet Berliinin symbolistien ydinjoukon – etenkin Pan-lehden piirin – kanssa. Tältä ajalta on peräisin Ibsen-tulkitsijana tunnetun saksalaisen näyttelijän Rudolf Rittnerin muotokuva. Gallen-Kallela oli maineensa aallonharjalla vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä, jonne hän maalasi Suomen paviljongin freskot. Suomessa hän maalasi seinämaalaukset syntymäkaupunkiinsa Poriin, liikemies F. A. Juséliuksen tyttären hautamausoleumiin. Näyttelyssä on esillä tulipalossa tuhoutuneiden freskojen esitöitä.
Politiikan ristiriidoissa
Akseli Gallen-Kallelan elämä kietoutui monimutkaisilla tavoilla 1900-luvun alun historiankäänteisiin. Taiteilija muutti vuoden 1905 alussa takaisin Helsingin keskustaan, ateljeehuoneistoon, jossa "Pirtti"-niminen suomenmielinen taiteilijayhteisö järjesti näyttelyitä. Kesällä hän osallistui tsaarin hallintoa vastustavan Zhupel-lehden perustamiseen. Vuoden 1905 lopulla suurlakko oli Suomessa sekä kansannousua Venäjän valtaa vastaan että osa sisäpoliittista kamppailua. Taiteilija piilotteli Pirtissään vallankumouksellista kirjailijaa Maxim Gorkia venäläisiltä santarmeilta 1906, ja maalasi tällöin hänestä muotokuvia.
Latautuneita maisemia
Akseli Gallen-Kallelan elämän käytyä tarpeettomankin jännittäväksi seuraavina vuosina taiteilija matkusti sisämaahan metsästysretkille. Niillä saivat alkunsa monet talviset maisemat. Mukana kulki myös kamera, jota taiteilija käytti apunaan tallentaen hiiltyneitä keloja ja murtuneita honkia. Kesät hän vietti perheineen Porkkalan niemimaan lähellä Heposaaressa, jossa syntyi kuvitus Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen. Vuonna 1907 taiteilija muutti nimensä Axel Gallénista Akseli Gallen-Kallelaksi.
Kansallistaiteilijasta pantteri-ihmiseksi
Kohdatessaan modernin taiteen murroksen Gallen-Kallela joutui määrittelemään taiteellisen credonsa uudelleen. Muutto urbanisoituneeseen Pariisiin 1908 keskelle taide-elämän kuohuntaa jätti jälkensä niin teoksiin kuin maalarin sieluun. Brittiläisessä Itä-Afrikassa hehkunut värikartta tyrehtyi kotimaassa ja 'kansallistaiteilijan' viittaa harteillaan kantanut Gallen-Kallela joutui niin pilapiirrosten kuin radikaalin ekspressionistisukupolvenkin kritiikin kohteeksi.
Gallen-Kallelan Museon kotisivu
|
|
