Ennakkotehtävät: Tarvaspään sakaraharjainen linna

Asemakaavapiirros

Ohessa löydät Tarvaspään niemen asemakaavakartan sekä Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman ateljeerakennuksen pohjakaavan ja kuvan rakennuksesta ylhäältäpäin. Mihin kohtaan maastoa itse sijoittaisit rakennuksen?

Sijoita ateljeerakennus valitsemaasi kohtaan asemakaavakarttaa. Piirrä havainnekuva, joka esittää rakennusta tontille sijoitettuna. Katselusuunnan voit valita itse. Merkitse valitsemasi katselusuunta asemakaavaan. Voit halutessasi merkitä asemakaavaan ja havainnekuvaan myös puita, istutuksia, puutarhakalusteita, lisärakennuksia…

kulps001 copy

Tarvaspään niemen asemakaava. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

kulps003 copy

Tarvaspään ateljeelinna / kuva ylhäältä 1:500. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

kulps002 copy

Tarvaspään ateljeelinna / pohjakaava 1:500. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

 

Julkisivun suunnittelu
Tee luonnos Akseli Gallen-Kallelan ateljeerakennuksen julkisivuksi. Käytä lähtökohtana Tarvaspään pohjapiirrossuunnitelmaa.

kulps006

Tarvaspään ateljeelinna / pohjakaava.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Ohje:
Valitse, minkä rakennuksen julkisivuista haluat suunnitella. Kiinnitä pohjapiirros alustalle (esim. työpöytä tai jäykkä pahvialusta) siten, että valitsemasi julkisivu on sinua kohti, piirroksessa alimpana. Kiinnitä alustaan pohjapiirroksen päälle läpikuultava paperi, esimerkiksi voipaperi. Piirrä läpikuultavan paperin alalaitaan laidasta laitaan vaakasuora viiva. Tämä viiva eli perusviiva merkitsee piirroksessasi maantasoa. Merkitse rakennuksen kulmat, ikkunat, ovet ja muiden yksityiskohtien paikat perusviivalle. Käytä apunasi esim. suorakulmaviivainta. Voit halutessasi irrottaa pohjakaavan tämän vaiheen jälkeen. Voit myös antaa sen olla paikallaan ja käyttää sitä hyväksesi julkisivun suunnittelussa.
Piirrä nyt näitä merkkejä apuna käyttäen ehdotus ateljeerakennuksen julkisivuksi. Ikkunoiden ja ovien muodot voit keksiä itse.

Piirrä paperin laitaan pystyviiva, johon merkitset korkeusmittoja. Merkitse viivalle 1 metri, 2, 3, 4…15 metriä. Piirrä viivan viereen mittakaavaan sovitettuna 165 cm pitkä nainen, 179 cm pitkä mies ja 120 cm pitkä lapsi. Tämä viiva ja nämä ihmiset ovat apunasi, kun päätät rakennuksen korkeudesta.

 

Tutustu Tarvaspään arkkitehtuurin aineksiin.

Perehdy ryhmäsi kanssa yhteen alla olevista arkkitehtuurin aiheesta. Jakakaa tehtäviä niin, että kukin selvittää yhden osa-alueen. Verratkaa tutkimianne asioita Tarvaspään arkkitehtuuriin. Mitä samankaltaisuuksia löydät? Esitelkää muulle luokalle, mitä saitte selville.

Lisätietoa: Wahlroos, Tuija 2008. Tarvaspään suunnitelmat ja toteutus 1906-1931, Tarvaspää. Akseli Gallen-Kallelan ateljeelinna. Toim. Tuija Wahlroos ja Kerttu Karvonen-Kannas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008, s. 20-49.

a) Kansallismuseon rakennus ja sen ainesosat
Esittele ryhmäsi jäsenille Suomen Kansallismuseon rakennus. Kerro lyhyesti, mihin tarkoitukseen se rakennettiin. Ketkä suunnittelivat rakennuksen? Miten arkkitehdit valittiin? Mitä yhteyksiä rakennuksella on Akseli Gallen-Kallelaan? Onko Kansallismuseon rakennuksessa jotain samankaltaista Tarvaspään arkkitehtuurin kanssa? Vertaa toisiinsa rakennusten ulkonäköä, käyttötarkoitusta, rakennustyylien valintaa, rakennusajankohtaa.

kulps005

Suomen kansallismuseo. Kuva: Museovirasto / Timo Syrjänen 1981.

http://www.nba.fi/fi/skm_historia

 

b) Keskiajan arkkitehtuuri
▲ keskiajan kivikirkot (säilynyt yli 70)

Esittele ryhmäsi jäsenille, millaisia ovat Suomen keskiaikaiset kivikirkot. Kuka ne rakennutti? Mitkä ovat keskiajan kivikirkoille tyypillisiä piirteitä? Miten Akseli Gallen-Kallelan aikalaiset suhtautuivat keskiajan arkkitehtuuriin? Löydätkö Tarvaspään arkkitehtuurista yhteyksiä keskiajan kivikirkkoihin?

http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/keskiajankivikirkot/
http://www.juhasinivaara.fi/kirkot/kirkotke.htm
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot, Helsinki: SKS, 2007.

MINOLTA DIGITAL CAMERA

Espoon Tuomiokirkko. Kuva: Maarit Malinen

 

Espoon_tuomiokirkko

Espoon Tuomiokirkko Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

▲ linnat

Esittele ryhmäsi jäsenille, millaisia ovat Suomen keskiaikaiset linnat. Kuka ne rakennutti? Mitkä ovat keskiajan linnoille tyypillisiä piirteitä? Miten Akseli Gallen-Kallelan aikalaiset suhtautuivat keskiajan arkkitehtuuriin? Löydätkö Tarvaspään arkkitehtuurista yhteyksiä keskiaikaisiin linnoihin?

– Viipurin linna http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_linna, VirtuaaliViipuri http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/katsele.php?id=Viipurin_linna
Olavinlinna http://www.nba.fi/fi/olavinlinna

viipurin_linna

Viipurin linna. Kuva: Museovirasto.

Olavinlinna

Olavinlinna. Kuva: Museovirasto / P. O. Welin.

 

▲ drakestil, dragestilen

Koeta selvittää, mitä tarkoitetaan käsitteellä Drakestil / Dragestil. Millainen arkkitehtuurin tyyli on kyseessä? Mitkä ovat sille tyypillisiä piirteitä? Missä sen mukaista arkkitehtuuria rakennettiin? Milloin Dragestiliä harjoitettiin, ja miten ajankohta liittyy Akseli Gallen-Kallelan elämään?

http://no.wikipedia.org/wiki/Dragestil
http://kunsthistorie.com/wiki/index.php/Dragestilen

 

▲ Akseli Gallen-Kallela ja mennyt aika
Katsele kuvista millaisia menneisyyteen sijoittuvia kuvitelmia ja haaveita Akseli Gallen-Kallelalla oli lapsena. Entä aikuisena? Mitkä asiat Akseli Gallen-Kallelan tuotannossa viittaavat mielestäsi menneisiin aikoihin?

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden aikainen piirros. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden aikainen piirros. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden piirros. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden piirros. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden piirros. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden piirros. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

Akseli Gallen-Kallela: Intiaanit valtaavat fregatin, 1878. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela: Intiaanit valtaavat fregatin, 1878. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

c) Taiteilija-ateljeet

kulps017

Hvitträsk. Kuva: Museovirasto. Valokuva ennen v. 2000 tehtyjä korjauksia.

http://www.nba.fi/fi/hvittrask

Liekki - Gallen-Kallelan Museon ystävien retki Visavuoreen. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Gallen-Kallelan Museon ystävien retki Visavuoreen. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

http://www.visavuori.com/

Kalela. Kuva: GKM

Kalela 1890-luvun lopulla. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

http://www.kalela.net/

kulps019

Halosenniemi. Kuva: Tuusulan museo.

http://www.tuusula.fi/museot/halosenniemi

 

Valitse yksi yllä olevista taiteilija-ateljeerakennuksista. Kuka sen suunnitteli ja rakensi ja mihin tarkoitukseen? Mitä yhteistä tutkimallasi taiteilija-ateljeella on Tarvaspään kanssa? Ota selvää, mitä yhteistä sen rakennuttaneella taiteilijalla on Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Esittele rakennusta muille ryhmäsi jäsenille.

 

d) Italian renessanssiarkkitehtuuri:

firenzen akatemia loggia

Firenzen taideakatemia (Galleria dell’Accademia)

 

Ospedale_degli_innocenti,_primo_chiostro

Ospedale degli innocenti

 

Valitse jompikumpi yllä mainituista rakennuksista. Selvitä, mikä rakennus mahtaa olla kyseessä. Mitä yhteistä rakennuksella on Tarvaspään ateljeelinnan kanssa?

Selvitä, mitä tarkoitetaan sanalla galleria.
Selvitä, mitä tarkoitetaan sanalla loggia.
Käytä apuna esimerkiksi tietosanakirjoja tai taiteen sanakirjoja.

 

e) Tarvaspään rakennussuunnitelmia eri vaiheissaan:
Tarkastele Gallen-Kallelan suunnitelmia eri vaiheissaan. Vartaa kuvia toteutuneeseen Taraspäähän, rakennukseen missä vierailit. Miten ne poikkeavat toisistaan? Mitä asioita jäi pois? Miksi arvelet niin käyneen? Esittele havaintojasi muulle ryhmälle.

kulps006

Tarvaspään ateljee-asuinrakennuksen pohjakaava 1908. Suunta länsi-itä.
Eliel Saarinen piirsi puhtaaksi ”Tuulen tupa” nimisen pohjapiirroksen tämän suunnitelman pohjalta vuonna 1908.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

 

Akseli Gallen-Kallela: Ateljeeluonnos itä-pohjoissuunnasta, 1911. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela: Ateljeeluonnos itä-pohjoissuunnasta, 1911. Kuva: GKM

 

Akseli Gallen-Kallela: Ateljeen julkisivu etelästä, 1911. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela: Ateljeen julkisivu etelästä, 1911. Kuva: GKM

 

Akseli Gallen-Kallela: Ulkokuva Tarvaspään ateljeesiivestä, 1911. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela: Ulkokuva Tarvaspään ateljeesiivestä, 1911. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

 

kulps021 kulps022

Suunnitelmissa on mukana vielä eteläsivun asuinsiipi sekä ateljeeta ja Linuddin huvilaa yhdistävä muurirakenne. Tornin muoto tuo mieleen Olavinlinnan tornit.
Kattoon on puhkaistu suuret ateljeeikkunat ja niiden alapuolella olevien ikkunoiden puitteet ovat samaa tyyliä kuin viereisessä Linuddin huvilassa.

Tornin sakaroihin on suunniteltu paanutusta ja tornin huipulle tuuliroottori.

kulps020

Tarvaspään kuvapirtin (nyk. galleria) ja ateljeen poikkileikkaukset 1912.
Luonnokseen on kuvattu erilaisia ”museotyyppejä” sekä Akseli ja Mary Gallen-Kallela.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Akseli Gallen-Kallela: Tarvaspään fasadi lännestä, 1912. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela: Tarvaspään fasadi lännestä, 1912. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Alkusuunnitelmien pyöreä torni on muuttunut kahdeksankulmaiseksi ja on yhdistelmä Viipurin linnan ja Ruotsin Kalmarin linnan torneista ja kattorakenteista.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

kulps028

Eliel Saarinen
Tarvaspään ateljee-asuinrakennuksen pohjapiirustus 1911.
Lopullinen pohjapiirros muotoutui tämän piirroksen perusteella, mutta ei ole enää Saarisen käsialaa. Suurin muutos koski eteläisen asuinsiiven poisjättämistä. Myös muita yksityiskohtia typistettiin, esim. itänurkkaan suunniteltu pieni pyöreä torni jäi pois lopullisesta toteutuksesta.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.