Gallen-Kallelan Museo järjestää yhdessä budapestilaisen Ernst-museon kanssa näyttelyn, joka kertoo 1900-luvun alun suomalaisen ja unkarilaisen taidemaailman kohtaamisista. Pariisin maailmannäyttelystä 1900 virinneet yhteydet johdattelivat syvempään kiinnostukseen ja henkilökohtaisiin ystävyyssuhteisiin, joissa vaikutteet kulkivat molempiin suuntiin. Tarve kansalliselle ilmaisulle oli suuri kummassakin maassa, ja lähtökohtana käytettiin mm. vanhan mytologian ja modernin tyylin hedelmällistä yhdistämistä. Merkittäviä kontakteja syntyi mm. Gesellius-Lindgren-Saarinen -arkkitehtikolmikolle, taiteilija Pekka Haloselle ja kuvanveistäjä Yrjö Liipolalle – sekä Akseli Gallen-Kallelalle. Näyttelyn ajallisena päätepisteenä on Yhdysvaltojen Cranbrook 1920-luvulla, jonne Eliel Saarinen suunnitteli suurta koulutuskeskusta yhdysvaltalaisen George Boothin toimeksiannosta. Boothin toiveena oli valjastaa kaikki huippuluokan taiteilijat, kuten mm. Géza Mároti ja Gallen-Kallela, Cranbrookiin – tulevaan tieteen ja taiteen kaupunkiin.

Gallen-Kallela kokosi Suomen taiteen osaston Budapestin kansainväliseen talvinäyttelyyn vuonna 1906, ja vuonna 1908 hän järjesti unkarilaisten toivomuksesta laajan yksityisnäyttelyn, jonka näki yli 100.000 katsojaa. Taiteilijaa juhlittiin kuin kansallissankaria ja hän osallistui lukuisiin kunniakseen järjestettyihin tapahtumiin parin kuukauden mittaisen vierailunsa aikana. Gallen-Kallela oli unkarilaisille monisäikeisen ja syvältä koskettavan kansallisen taiteen ja kansallistaiteilijan ruumiillistuma. Myös taiteilijan ensimmäinen painettu Kalevala-kuvitus ilmestyi unkarinkielisenä Kullervo Ènekei -julkaisuna vuonna 1908.

Finnmagyar valmistui vuodeksi 2004, jolloin se omalta osaltaan juhlistaa Unkarin liittymistä Euroopan yhteisöön. Näyttely esittelee taidekäsityötä, arkkitehtuuria ja kuvataiteita sekä yhteyksiin liittyvää dokumenttiaineistoa. Suomen näyttelyosuutta valmistelevaan työryhmään kuuluu Gallen-Kallelan Museon lisäksi Ateneumin taidemuseo, Designmuseo, Porvoon museo ja Suomen rakennustaiteen museo. Unkarilaisen aineiston on koonnut Ernst-museo mm. Szépmüveszetin, Taideteollisuusmuseon sekä yksityisistä kokoelmista.

Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat Akseli Gallen-Kallela, Eric O. W. Ehrström, A. W. Finch, Magnus Enckell, Pekka Halonen , Eero Järnefelt, Yrjö Liipola, Juho Rissanen, Gesellius-Lindgren-Saarinen, Hugo Simberg, Venny Soldan, Lars Sonck, Eva ja Louis Sparre sekä Emil Wikström. Unkarilaisia edustavat mm. Aladár Körösföi-Kriesch, Sandor Nagy, Ede Thoroczkai-Wigand, István Zichy, Undi Mariska, ja Géza Maróti.

Näyttelyn yhteydessä toteutetaan julkaisu yhteistyössä Ernst-museon kanssa kirjoittajina alan asiantuntijoita Suomesta ja Unkarista. Artikkelit nostavat päivänvaloon uutta tietoa rikkaasta ja räiskyvästäkin kansainvälisestä taidehistoriasta. Julkaisun kielet ovat suomi ja unkari.

Museo avoinna: ti-la 10-16, su 10-17

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13.

Yleisöluennot:
19.9. FM Aira Tuomisto: Kuvanveistäjä Yrjö Liipola Unkarissa
26.9. Näyttelypäällikkö Anne Pelin: Akseli Gallen-Kallelan suhteet Unkariin
3.10. FT Anna-Lisa Amberg: Suomalaisen arkkitehtuurin vaikutus, vastaanotto ja yhteydet - vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelystä 1920-luvun Cranbrookiin

Liput 8 € / 4 €