| |
Museo avoinna:
ti–la klo 11–16,
su 11–17.
Yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13.
Liput:
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset ja ryhmät 6 €
S-etukortti 7 €
Opiskelijat, työttömät 4 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Yhteistyössä:
|
|
Näyttely Hanki kantaa esittelee Akseli Gallen-Kallelan talvimaisemien kuvaajana. Gallen-Kallelan lumitulkintoja kommentoivat valokuvataiteilija Juha Suonpään (s. 1963) teokset sarjasta Läksin Akselin kannoille, joka kuljettaa katsojan taiteilijan klassikkoteosten maisemalliseen nykytilaan. Suonpään teoksissa seikkailee pahvinen Akseli tai valokuvaaja itse Gallen-Kallelan maalausten synnyinseuduilla Keski-Suomessa. Valokuvat paljastavat omalla karulla kielellään ihmisten jättämät jäljet ja luonnossa tapahtuneet muutokset; järvenrantaa viiltää asfalttitie, saunatytön polkua reunustavat autojen nokeamat lumipenkat.
"Palelen kuin koira ja väri tulee jäykäksi kuin vaha kun istun ulkona ja maalaan"
Akseli Gallen-Kallela löysi säihkyvät lumihanget maalaustensa aiheiksi jo opiskeluaikoinaan. Pohjoiset talviaiheet olivat herättäneet ihastusta "luonnoneksotiikallaan" Pariisin salongeissa ja ne vastasivat myös naturalismin kansallisen taiteen vaatimuksiin. Näihin haasteisiin nuori taiteilija tarttui oleskellessaan Keuruulla Ekolan torpassa talvella 1886–87. Pariisilaisen jalokivikaupan tavoin säkenöivien hankien rinnalla Gallen-Kallela taltioi teoksiinsa pilvipoutaista valoa ja arkisen pihapiirin tapahtumia. Kalelan erämaakodissa vietetyt vuodet 1890-luvun lopulla syvensivät käsitystä talvesta salaperäisenä taikamaailmana. Eleettömissä maisemalastuissa lumivaipan alla henkii Gallen-Kallelan sanoin "täysinäinen, väkevä elämä". Pitkät hiihtoretket veivät keinuvalla rytmillään lähes meditatiivisiin mietelmiin.
Gallen-Kallela kuljetti hiihtoretkillään mukanaan kameraa ja etsauslauttaa kaivertaen "pakenevia kuvia". Hiihtoretkien tuoma fyysinen nautinto on aistittavissa uutta taidekäsitystä enteilevissä voimakkaissa siveltimenvedoissa. Talvimaisemien klassikoiksi muodostuneita, valon ja varjon leikillä kisailevia ilvesluola-aiheitaan taiteilija tutki myös valokuvan keinoin. Suolahdella talvella 1906 Gallen-Kallela kuvautti itsensä mäenhuipulla suksillaan seisten, katse tähyämässä kohti horisonttia. Sama maskuliinisen itsetietoinen olemus välittyy taiteilijaystävä Emil Wikströmin veistämästä muotokuvasta Akseli Gallen-Kallelan suksilla (1906), joka syntyi tunnetun valokuvan pohjalta.
Näyttely pohjautuu Gallen-Kallelan Museon omiin kokoelmiin, joita täydennetään lainoilla muista kokoelmista.
Taiteilijaa tapaamassa sunnuntaina 4.3. klo 13:
Valokuvataiteilija Juha Suonpää kertoo työskentelystään.
Gallen-Kallelan Museon kotisivu
|
|
