Ne »alkuajat», jolloin amatöörit kuvasivat mitä vaan eteen sattui ensinkään ajattelematta, että kuvalta vaaditaan jotain arvoa, alkavat jo meilläkin olla takanapäin. Yhä suuremmiksi käyvät nyt vaatimukset sekä itse teon että erittäinkin kuvain sisällyksen suhteen.
I. K. Inha, Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirja 1896
Into Konrad Inhan (1865-1930) elämäntyö ilmentää poikkeuksellista monilahjakkuutta. Hän oli sanomalehtimies, toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Inha oli uranuurtaja tieteen popularisoijana, polkupyöräilijänä ja luonnonsuojelijana. Omimmaksi ilmaisuvälineekseen Inha koki valokuvauksen. Valokuvaajana hän ylti samaan kuin ystävät ja matkakumppanit – taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen, säveltäjä Jean Sibelius tai kirjailija Juhani Aho – omilla alueillaan.
Inha toteutti suurta kansallista projektia niin valokuvaajana kuin kirjailijana. Hän oli sivistyneeksi kulkuriksi luonnehdittu kulttuurimatkailija, joka kävi kaikissa Suomen pitäjissä. Kirjailijana Inha asema oli jo eläessä tunnustettu, valokuvaajana hän on lunastanut paikkansa kirjailija Aino Kallaksen ennustuksen mukaisesti.
Inha jätti jälkeensä laajan, mutta hajanaisen valokuvallisen perinnön, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Kuvia on käytetty niin tieteellisissä, taiteellisissa kuin journalistisissa yhteyksissä. Valokuvat ovat osaltaan ankkuroituneet Inhan tiiviiksi osaksi suomalaisesta kulttuurihistoriaa. Monet kuvat ovat yhä uudelleen julkaistuja klassikkoja.
Suurin osa Inhan kuvastosta tunnetaan ainoastaan vanhoina vedoksina. Valtaosa alkuperäisnegatiiveista on kadonnut. Unelma maisemasta näyttelyyn ja kirjaan on arkistosta löytynyt paitsi ennen julkaisemattomia vedoksia, myös negatiiveja. Uuden tekniikan avulla on Inhan kuville voitu palauttaa niiden alkuperäinen loisto.
Inhan kuvat kertovat hänen olleen tietoinen maisemataiteen traditioista ja kohteista. Tekninen taitavuus, sommittelu ja valon käsittely tekivät hänen maisemakuvistaan maamme varhaisinta valokuvataidetta. Inhan Vienan-retki oli karelianismin historian merkityksellisimpiä; mielikuva kalevalaisesta maisemasta ja henkilöhahmoista kasvaa monilla tavoilla juuri Inhan laajasta valokuvakokoelmasta. Tässä hän on luonteva pari Akseli Gallen-Kallelalle, joka puolestaan visualisoi eepoksen mytologisia aineksia. Molempien työn tulokset ovat juurtuneet lähtemättömästi suomalaiseen kuvakulttuuriin.
Näyttelyaineisto esittelee Inhan suuret valokuvausprojektit: Suomi kuvissa 1892-96, Vienan-Karjalan kuvausmatka (1894) ja tilaustyönä vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten toteutetun Suomen maatalous-sarjan. Ainutlaatuisen lisän tuo Suomen maantieteellisen seuran kuvakokoelma, joka esitellään nyt ensi kertaa suurelle yleisölle. Unohduksissa ollut aineisto on täydellisin yksittäinen kuvakokoelma, joka sisältää runsaasti myös ennen näkemätöntä aineistoa.