Isäni maisema

Jaakko Heikkinen ja Niilo Hyttinen Tarvaspään vieraina

Gallen-Kallelan Museo 4.2.-14.5.2006

Gallen-Kallelan Museon nykytaiteilijoita esittelevässä näyttelyssä kohtaavat jo pitkän uran tehnyt Niilo Hyttinen (s. 1940, Puolanka) sekä nuoremman polven taiteilija Jaakko Heikkinen (s. 1969, Suomussalmi). Molemmat ovat luoneet vahvan kuvaston kainuulaisesta ihmisestä ja hänen mielenmaisemastaan.

Isäni maisema on visuaalinen puheenvuoro muutosten alaisesta maaseudusta: Hyttisen teokset heijastelevat voimakkaasti 1960- ja -70-luvun rakennemuutosta, maamme nopeaa kaupungistumista ja kylät tyhjiksi jättävää maaltapakoa. Hänen henkilöhahmonsa ankkuroituvat viiltävästi 1970-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun syrjäseutujen elinmahdollisuuksista ja tilojen autioitumisesta. Mallit löytyivät taiteilijan kotiseudulta, jossa murroksen jäljet näkyivät vahvasti.

Heikkisen tuotannossa nykypäivän isännät jatkavat eloaan maalaismaisemassa – hiljaiset kylätiet tarjoavat mahdollisuuden joutilaaseen ajanviettoon. Hyttisen tavoin Heikkinen kuvaa lähiympäristöään, mutta hän esittelee karhean näkemyksensä 2000-luvun maaseudusta: hetkistä arjen yläpuolella, tunnelmien vaihtuessa riehakkuudesta melankoliaan.

Molemmat taiteilijat ovat pohdiskelleet taiteilijuuttaan omakuvissa, joissa katsoja kohtaa taiteilijan herkkyyden ja haavoittuvaisuuden. Niilo Hyttisen taiteilijaego esiintyy niin arvokkaan perintöruhtinaan roolissa kuin kävelykeppiin tukeutuneena, vanhenevana taiteilijana. Jaakko Heikkisen varhaisissa omakuvissa tapaa leikkimielistä uhmakkuutta ja totisuutta, jotka tuovat väistämättä mieleen Jalmari Ruokokosken nuoruuden kuvat. Sittemmin Heikkinen on sijoittanut itsensä mukaansa tempaaviin tilanteisiin aina aamuyön pikkutunneille saakka.

Akseli Gallen-Kallela tarjoaa näyttelyyn historiallisen perspektiivin – myös hän ikuisti aikanaan maalauksiinsa muutoksen kynnyksellä olevaa suomalaista elämäntapaa. Kainuuseen suuntautuneen häämatkan tuloksena ei kuitenkaan syntynyt niinkään kansankuvaa; sen sijaan taiteilijaan vetosi etnografinen aines sekä kainuulainen koskematon luonto, joka jäi elämään taiteilijan muistoissa myyttisen kauniina kalevalaisten aiheiden aarreaittana. Historiallisen viittauksen tuovat myös Hugo Simbergin teokset, joita Niilo Hyttinen on kommentoinut.

Isäni maisema keskittyy erityisesti Niilo Hyttisen tuotantoon 1960- ja 1970-luvuilta sekä Jaakko Heikkisen teoksiin vuosilta 2003-2005.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu luettelo, joka valottaa Jaakko Heikkisen ja Niilo Hyttisen taiteen lähtökohtia. Artikkelit: FM Pirjo Immonen, elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio, FM Ullamaria Pallasmaa ja FM Tuija Wahlroos.

Näyttely siirtyy Tarvaspäästä Kajaanin taidemuseoon, jossa se on esillä 4.6.-27.8.2006.