ITE – Kalevalainen mielenmaisema
10.9.2010 – tammikuu 2011

Museo avoinna:
ti–la klo 11–16
su klo 11–17
ma suljettu.

Yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13.

Liput:
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset ja ryhmät 6 €
S-etukortti 7 €
Opiskelijat, työttömät 4 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Yhteistyössä:

ITE – kalevalainen mielenmaisema -näyttely esittelee nykykansantaiteilijoiden Kalevala-tulkintoja. Taidemaailman ulkopuolella työskentelevät ITE-taiteilijat luovat taidettaan ammentaen aiheensa, tyylinsä ja ilmaisutapansa kulttuurin kansanomaisista ja jokapäiväisistä varannoista. Myös Akseli Gallen-Kallela oli kiinnostunut kansan kulttuurista ja Kalevala oli hänelle elämänmittainen intohimo. ITE – kalevalainen mielenmaisema -näyttely keskittyy katsomaan, miten kalevalaiset teemat ilmenevät nykykansantaiteessa. Näyttelyn on kuratoinut FT Tuula Karjalainen. Näyttely on tehty yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton ja Kalevalaseuran kanssa ja se liittyy Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon.

Näyttelyssä esitellään maailman suurimmat ja pienimmät tuohivirsut, kirjottuja Ainoja, traktorinrenkaista tehty karhu ja kuvia kalevalaisen samaanin matkoista tuonpuoleiseen. Tarvaspään ateljeehuonetta hallitsee Timo Peltosen kivikautista metsästäjää esittävä installaatio. Markku Susimäen kalliomaalauksia muistuttava muotokieli viittaa sekin muinaisiin kuviin, jotka nykytutkimuksessa usein liitetään samanistisiin riitteihin. Hänen alkukantaista liikettä sykkivät ornamenttikuvionsa kuljettavat katseet laivan purjetta pitkin pyöreän salin korkeuksiin. Samaanina elävä Johannes Setälä taas lukee Kalevalaa muodonmuutosten kuvauksina. Setälän maalaukset ja piirrokset johdattelevat mielen maisemiin ja kalevalaisiin aiheisiin. ITE-taiteen "Lönnrotina" Suomea kierrelleen Erkki Pirtolan videoteoksen välityksellä voi tutustua teoskokonaisuuksiin, joita ei muulla tavoin voitaisi esittää näyttely-yleisölle. Näihin lukeutuvat Veijo Rönkkösen 6000 neliön Patsaspuisto Parikkalassa sekä Tapio Aution teosympäristö Lappajärvellä betoniveistoksineen ja kivimaalauskirkkoineen, jossa kristinusko ja Suomen kansan muinaiset jumalat sulautuvat yhteen.

Nykykansantaide tunnetaan Suomessa myös nimellä ITE-taide. Lyhenne tulee sanoista Itse Tehty Elämä, ja sillä tarkoitetaan itseoppineiden tekijöiden taidetta erotuksena taiteilijan ammatillisen koulutuksen hankkineisiin taiteen tekijöihin. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten oli tavallista, että maaseudulla monet työ- ja tarvekaluista valmistettiin käsityönä ja koneiden korjauksessa ja rakennusten kunnostuksessa ihmiset turvautuivat omaan ongelmanratkaisukykyynsä. Tämä kätevyys ja omaan arjenpiiriin liittyvä luovuus ovat ITE-taiteen ominaispiirteitä. ITE-taiteen aiheet kumpuavat tekijöidensä omasta kokemusmaailmasta, ja teosten materiaaliksi kelpaa se, mitä lähiympäristöllä on tarjota. Tämän hetken nykykansantaiteilijat eivät kuitenkaan tee hyödyllisiä esineitä vaan taideteoksia, sillä nykykansantaiteessa näyttöarvo on korvannut käyttöarvon. Teostuotanto muodostaa kuvauksen yhden ihmisen maailmankuvasta, arvoista ja myös taidekäsityksestä.

Kalevala paitsi kuvasi myös rakensi suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä erityisesti 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Näyttelyn nykykansantaiteilijoiden maailmankuvat ja arvot puolestaan elävät vahvasti heidän teostuotannossaan. ITE-taide ja Kalevala kohtaavat myös syntytavassaan. Molemmat ovat kansan parissa tehdyn keräystyön tulosta, kulttuurivaikuttajien esille valitsemia helmiä kansan luovuudesta. ITE-taiteen taustalla vaikuttava kansanomainen kulttuuri ohjaa tapoja hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Suomalainen luonto, tutut metsäneläimet, ja Kalevalan hahmoista Väinämöinen ovat myös kansantaiteessa esiintyviä aiheita. Kalevala ei ole kansantaiteessa ollut kuitenkaan erityisen yleinen lähtökohta. ITE-taiteen yhteys Kalevalaan ilmeneekin ennemmin tunnelmassa. Kalevala voidaan ymmärtää mielen maisemaksi, joka toimii teosten tapahtumapaikkana ja innoittajana.

Näyttelyn taiteilijat: Kalle Ahola, Martti Hömppi, Voitto Isosaari, Ullakaisa Kaarlela, Alpo Koivumäki, Hanna Korkeakoski, Urpo Koskela, Veikko Kuhno, Eero Leinonen, Reijo Lindfors, Väinö Oja, Asser Pajarinen, Erkki Pekkarinen, Timo Peltonen, Erkki Pirtola, Eero Räisänen, Veikko Räsänen, Mauri Rönni, Johannes Setälä, Pentti Sipola, Markku Susimäki, Jussi Tukiainen ja Teuvo Tuukki.

Näyttelyjulkaisun ovat toimittaneet nykykansantaiteesta keväällä 2010 tohtoriksi väitellyt Minna Haveri sekä Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela.