| Gallen-Kallelan
Museon näyttelyn 2000–100
= Suomi 1900 (1.1.–1.5.2000) yhteydessä toimi koululaisille
suunniteltu museopedagoginen ohjelma Akselin kiertokoulu. Se toteutettiin
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tuella. Kiertokouluun
osallistuivat Alaksis Kiven koulu, Eläintarhan ala-aste, Helsingin
ranskalainen koulu, Lauttasaaren yhteiskoulu, Meilahden ala-aste, Munkkiniemen
ala-aste ja Ruoholahden ala-aste. Akselin kiertokoulussa vieraili 13 koululuokkaa (yhteensä noin 300 oppilasta). Luokka-asteet vaihtelivat ekaluokkalaisista aina yläasteen kahdeksasluokkalaisiin, suurimman osan ollessa 5. ja 6. luokkalaisia. Työpajojen vetäjänä toimi opiskelija Pauliina Laurila Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolta ja museo-oppaana museolehtori Martti Esko. Kiertokoulu kesti koko kevään ajan ja koostui useista eri vierailu- ja työskentelykerroista. Kiertokoulu käynnistyi jo ennen näyttelyn avautumista joulukuussa. Projektin vetäjät kiersivät luokissa tapaamassa oppilaita antaen samalla pienen kotitehtävän joululomaksi. Oppilaat saivat etsiä kotoaan tai isovanhempiensa luota vanhoja esineitä, kirjeitä, kuvia tai kertomuksia, jotka ajoittuisivat mahdollisimman lähelle vuosisadan vaihdetta. Näitä vanhoja aarteita tarkasteltiin luokissa vuosituhannen vaihtumisen jälkeen tammikuussa. Luokkaan tuodut esineet vaihtelivat vanhoista valokuvista ja kirjeistä vanhoihin silmälaseihin tai tuohitorveen. Vanhoja kirjoja, postimerkkejä ja rahoja esiteltiin myös huomattava määrä. Vanha päiväkirjakin vuosisadan alusta kulki luokassa oppilaiden luettavana. Jokainen luokka kokosi oman pienen museon luokkatilaan. Museovierailulla oppilaat tutustuivat pienryhmissä näyttelyn sisältöön, sekä museorakennuksen historiaan. Oppilaat piirsivät Akselin ateljeessa kuvallisia muistiinpanoja näkemästään. Nämä muistiinpanot toimivat pohjana koululla tapahtuvalle jatkotyöskentelylle. Museovierailun jälkeen jokainen oppilas sai valita oman aihepiirin, josta kukin hankki itsenäisesti lisätietoa kirjoista, internetistä tai vanhoilta sukulaisilta. Työskentelymuoto oli myös vapaa. Useimmat oppilaat valitsivat kuvallisen muodon (piirustus, maalaus tai valokuvaus) johon liitettiin lyhyt kirjallinen selostus. Ehdoton hitti oli vanhan ajan mustekynällä kirjoittaminen. Tietokoneen näppäimistö jäi syrjään kun oppilaat löysivät mustepullon ja terän. Pienen tuskailun, musteläikkien ja sotkun jälkeen syntyi joukko henkilökohtaisia kirjeitä ja niihin kuuluvia kirjekuoria postimerkkeineen. Mielikuvituksen käyttö asiatiedon ohella oli suositeltua. Oppilaiden tekemät kirjeet, julisteet ja mainokset vievät katsojan ja lukijan ajassa taaksepäin mielenkiintoisiin hetkiin ja tapahtumiin. Pienemmät oppilaat (1. ja 2. luokka) vertailivat joululahjaksi saamiaan esineitä vastaaviin vanhoihin esineisiin. Millä leluilla leikittiin ennen Pokemoneja? Millainen oli puhelin ennen kännykkää? Esineet kertoivat ihmisistä ja heidän elämästään sata vuotta sitten. Nämä ihmiset saivat lasten käsissä paperinuken muodon. Syntyi hieno rouva, torikauppias, rosvo, vanha herra ja lukuisia muita henkilöitä. Yhteistyönä isolle paperille maalattu kylä antoi hyvän leikkialustan nukeille. Satavuotias kylä alkoi elää omaa elämäänsä luokan seinällä. Helsingin ranskalaisen koulun 6.luokka perusti vanhan ajan sanomalehden toimituksen. Eri alojen toimittajat raportoivat lehden sivuilla ajankohtaisista tapahtumista, kulttuurista, taiteesta ja muodista. Mielipide- ja juorupalstalle kirjoittaminen oli suosituinta. Lehden lukija voi itse päätellä onko historia vai mielikuvitus värittänyt oppilaiden kirjoittamia tarinoita... Gallen-Kallelan Museo Gallen-Kallelan tie 27 02600 Espoo puh. (09) 513 388, fax (09) 516 426 email: tarvaspaa@gallen-kallela.fi Gallen-Kallelan Museon kotisivu | Kultakausi |
