KUVISTA SUOMEKSI – SUOMI KUVIKSI

Ennakkotehtävät

1. Vertailutehtävä: Kaksi kuvaa samasta aiheesta

Vertaa keskenään kahden taiteilijan näkemystä samasta Kalevalan aiheesta. Valitse esimerkiksi jokin seuraavista vaihtoehdoista:

Lue kyseinen runo Kalevalasta. Mitä tarinan piirteitä kukin taiteilija on teoksessaan painottanut? Minkä kohdan kertomuksesta hän on valinnut kuvauksensa kohteeksi? Onko jotain, mitä hän on jättänyt kuvaamatta?

a) Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen lähtö, 1896-1906, Hämeenlinnan taidemuseo
Robert Wilhelm Ekman, Pakeneva pakanuus, 1860, Cygnaeuksen galleria

Akseli Gallen-Kallela: Väinämöisen lähtö, 1896-1906. öljy ja tempera kankaalle 128,5x121,5 cm. Viipuri-säätiö / Hämeenlinnan taidemuseo.
Kuva: Hämeenlinnan taidemuseon kuva-arkisto.

Robert Wilhelm Ekman: Pakeneva pakanuus; Väinämöinen väistyy ristin mahtia; Ensimmäinen fennomaani, 1860. öljy pahville, 30x23,5 cm. Cygnaeuksen galleria.
Kuva: Suomen kansallismuseo/ Cygnaeuksen galleria / Markku Haverinen 2004.

b) Akseli Gallen-Kallela, Suur-Kalevalan kuvitusluonnos
Ritva Kovalainen (1959-) ja Sanni Seppo (1960-)
- Suuri Tammi: Hallisten hiisitammi, Ojenteli oksiansa
- Ukkosen jumalan puu: Tamme-Laurin tammi, Ukko taivahan

Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, toinen runo; Iski puuta kirvehellä, 1925. Akvarelli. Gallen-Kallelan Museo.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Suuri Tammi, Hallisten hiisitammi, Ojenteli oksiansa, 1999. Yksityiskokoelma.
Kuva: Ritva Kovalainen.

Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Ukkosen jumalan puu: Tamme-Laurin tammi, Ukko taivahan, 1999. Yksityiskokoelma.
Kuva: Ritva Kovalainen.

c) Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893, Ateneum
Väinö Blomstedt, Sammon taonta, 1897/8, Kalevalaseura

Akseli Gallen-Kallela: Sammon taonta, 1893. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

Väinö Blomstedt: Sammon taonta, 1897. Kalevalaseura.
Kuva: Jonny Korkman.

d)Robert Wilhelm Ekman, Lemminkäisen äiti Tuonelassa, 1862, Suomen Kansallismuseo
Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti, 1897, Ateneumin taidemuseo

Robert Wilhelm Ekman: Lemminkäisen äiti Tuonelan joella, 1862. öljymaalaus. Suomen Kansallismuseo.
Kuva: Museovirasto / Ritva Bäckman 1995.

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

e) Sigfrid August Keinänen, Kullervo paimenessa, 1896, Ateneumin taidemuseo
Akseli Gallen-Kallela, Kullervon kirous, 1899, Ateneumin taidemuseo

Sigfrid August Keinänen: Kullervo paimenessa, 1896. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous, 1899. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

2. Tulkintatehtävä: Kuva kommenttina

Erittele Akseli Gallen-Kallelan tekemää Kalevala-aiheista kuvaa ja sen käyttöä nyky-yhteyksissä.

Kirjoita teksti, jossa pohdit nykytaiteen teoksen ja taiteilijan suhdetta Akseli Gallen-Kallelan tulkintaan. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:
Miten nuorempi taiteilija on tulkinnut vanhemman taiteilijan tekemää kuvaa?
Missä arvelet nykytaiteilijan tutustuneen vanhempaan Kalevala-teokseen (koulussa, kirjassa, Internetissä, museossa)?
Miksi kuvittelisit, että hän otti sen oman teoksensa aiheeksi?
Mitä uskoisit hänen haluavan sanoa omalla tulkinnallaan?

Valitse jokin seuraavista teospareista:

a) Joukahaiset

Unto Ahjotuli: Isänmaa ja ulterior, 1987. Akryl kankaalle 140x305cm. Taiteilijan omistuksessa.
Kuva: Ari Nakari.

Akseli Gallen-Kallela: Joukahaisen kosto. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

b) Sammon puolustus

Jouko Lehtola: Eero, 49, rahtimies, 1999
Kuva: Jouko Lehtola

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Turun taidemuseo. Tempera kankaalle, 122x125 cm.
Kuva: Turun taidemuseo

c) Tuonelan joella

Vertti Teräsvuori: Tuonen Tytti, sarjasta Pre Kalevala, 1997.
Kuva: Vertti Teräsvuori 2007.

Akseli Gallen-Kallela: Tuonelan joella, 1896. Gallen-Kallelan Museo.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

3. Pohdintatehtävä: Kuva käyttöliittymänä

Tarkastele, mikä ero on Kalevala-kuvituksella ja Kalevala-aiheisella taiteella.

Etsi teoksesta kuva (kirjastosta, Internetistä, taidekirjasta). Missä valitsemiasi kuvia katsotaan? Mistä itse löysit teoksen kuvan? Ota selvää, kuka teoksen on tehnyt. Jos kyseessä on yksittäinen taideteos, missä se sijaitsee nykyisin? Jos mahdollista, ota selvää teoksen syntyhistoriasta. Oliko se tarkoitettu myyntiin? Oliko kyseessä mahdollisesti tilaustyö? Jos oli, niin kuka teoksen tilasi ja mihin tarkoitukseen?

Ota eriteltäväksi kaksi seuraavista:

Akseli Gallen-Kallela, Kansallismuseon aulan freskot

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus. Fresko, 1928. Suomen Kansallismuseo.
Kuva: Museovirasto.

Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.

Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Turun taidemuseo. Tempera kankaalle, 122x125 cm.
Kuva: Turun taidemuseo

• Mauri Kunnas, Koirien Kalevala 1992
• Akseli Gallen-Kallela, Koru-Kalevala 1922
• Matti Visanti (Björklund 1885-1957), Kalevala, 1938, litografioilla kuvitettu
• Björn Landström, Kalevala, 1985
• Hannu Väisänen, Kalevala, 1999
• Adam Korpak, Kalevala, 1999
• Don Rosa, Sammon salaisuus, Roope Ankka -sarjakuva, teoksessa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, Helsinki 1999
• Kristian Huitula, Kalevala I-II, 1999-2000
• Ilvas, Juha 1996. Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela. Helsinki: Ateneum.
• Heporauta, Hannele 1996. Lemminkäisen äiti – konservaattorin huomioita. Akseli Gallen-Kallela. Helsinki: Ateneum.

4. Asiapuhetehtävä: Kalevalan kuvat

Valmistele esitys tai esitelmä jostain seuraavasta aiheesta.
a) Kalevala-aiheisen kuvataiteen historia
b) Kalevalan kuvittamiskilpailut 1885 ja 1891
c) Kalevala Akseli Gallen-Kallelan grafiikassa
d) Akseli Gallen-Kallelan suuret Kalevala-maalaukset
e) Koru-Kalevala
f) Suur-Kalevalan kuvitusluonnokset
Voit esittää puheesi joko koululla tai museolla. Koululla voit käyttää puheesi tukena kuvia esimerkiksi powerpoint-esityksen kautta. Voit myös ottaa etukäteen selville, mitä museolla on esillä silloin, kun tulette käymään (www.gallen-kallela.fi). Tarvittaessa museolta voi lainata kuvatulosteita esityksen tueksi. (tarvaspaa@gallen-kallela.fi)