MUUTOSTEN AIKA

Jatkotyöskentely

1. Ruukinrannan kaivaukset

Ruukinrannasta löydettiin ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue heinäkuussa 2008. Lue oheiset artikkelit aiheeseen liittyen ja tee niistä tulkintoja oheisten kysymysten ja mahdollisten muiden lähteiden avulla.

1. Mitä mahdollisia käyttötarkoituksia varten linnoitus rakennettiin?
2. Ketkä sen rakensivat ja koska?
3. Miksi se rakennettiin Ruukinrantaan, miten se hyödytti rakennuttajia? Päättele itse, kysy apua opettajalta ja käytä historian kirjoja apunasi.
4. Miksi linnoitusta tutkitaan, vaikka sen päälle rakennetaan uusi tie?
5. Mitä Akseli Gallen-Kallela teki linnoitustöiden rakentamisen aikoihin?
6. Vertaile eri lähteiden tarkoitusperiä – kenelle artikkeli on kirjoitettu ja miksi?

"Museovirasto tutkii ensimmäisen maailmansodan linnoitetta Espoon Ruukinrannassa elokuussa

Museoviraston rakennushistorian osasto tutkii arkeologisin menetelmin Espoon Ruukinrannassa Turunväylän varrella sijaitsevaa ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetun suojahuoneen rauniota. Tutkimuksia tehdään maastossa 11.-29.8.2008 ja ne kustantaa Tiehallinto ja Espoon kaupunki. Tutkimuksen johtajana toimii Museoviraston tutkija FM John Lagerstedt.

Suojahuone on ollut osa linnoitusta, jonka venäläiset rakennuttivat 1914–1918 Helsingin ympärille. Suomi kuului tuolloin vielä Venäjään ja linnoitteet olivat osa Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin puolustusta. Meren puolelta Helsinki suojattiin saariin rakennetuilla rannikkotykkipattereilla ja maan puolelta rakentamalla kaupungin ympärille sodan kuluessa kolme peräkkäistä maalinnoitusvyöhykettä. Sodan jälkeen maarintaman linnoituslaitteet hylättiin tarpeettomina ja ne ovat nykyään muinaismuistolailla rauhoitettuja kohteita. Tutkittava suojahuone on ollut suurikokoinen varasto tai miehistösuoja. Samanlaisia suojahuoneita on löytynyt linnoitusvyöhykkeeltä myös nykyisen Helsingin ja Vantaan alueilta. Nyt tutkittavan suojahuoneen olemassaolo paljastui vasta alueella käynnistyneiden tietöiden yhteydessä. Se jää osittain Turun moottoritielle rakennettavan tierampin alle. Koska suojahuoneen raunio ei ole sellainen ainutlaatuinen muinaisjäännös, jonka säilyttäminen olisi ehdottoman välttämätöntä ja koska sen kiertämisestä tulisi kohtuutonta haittaa tietyölle, antoi Museovirasto luvan purkaa sen niiltä osin kuin se on tarpeellista.

Ennen tietöiden jatkamista suojahuoneella tehdään arkeologisia tutkimuksia ja se dokumentoidaan. Vaikka linnoitteet ovat vasta noin 90 vuotta vanhoja, ei niiden rakentamisen aikaisia suunnitelmapiirroksia tai muita dokumentteja ole juurikaan jäänyt jäljelle. Kenttätutkimuksilla hankitaan tietoja mm. suojahuoneen sisäosien rakenteista ja vihjeitä sen käyttötarkoituksesta. Tietoja voidaan käyttää hyväksi muiden linnoitteiden tutkimuksissa sekä linnoituslaitteiden hoidon ja konservoinnin yhteydessä."

(www http://www.nba.fi/fi/ruukinrannan_tutkimukset)

HS 20.8.2008
"Museovirasto kaivaa parhaillaan esiin Viaporin maalinnoitukseen kuulunutta suojahuonetta Espoon Ruukinrannassa.

Vinkki ensimmäisen maailmansodan aikaisesta linnoituksesta saatiin paikallisilta asukkailta. Museoviraston tutkija ja kaivausten johtaja John Lagerstedt on löydöstä innoissaan. "Tämä on harvinainen mutta ei ainutkertainen. Näin suuria suojahuoneita ei koko Helsingin seudulla ole kuin kymmenkunta", Lagerstedt arvioi. Kaivausalueella maavallista törröttää esiin betonisia kattorakenteita, jotka ovat toista metriä paksuja – eikä siinä kaikki. "Alimpana kerroksena kattoon oli vedetty vielä noin kahden kilometrin verran rautatiekiskoa", Lagerstedt kertoo.

Linnoitusalueella kävi vajaat sata vuotta sitten kova kuhina, kun Viaporin maalinnoituksen varustelutöitä tehtiin maailmansodan vauhdittamassa korkeasuhdanteessa. Ruukinrannassakin työmaa kuhisi kivimiehiä, timpureita, porareita ja räjäyttäjiä.

Suojarakennus nousi läheisellä kukkulalla sijaitsevan suuren tykkipatterin tuntumaan. "Aivan varmasti ei rakennuksen tarkoitusta voi sanoa, mutta maasta pilkottavien puisten väliseinien perusteella voisi arvella, että kyseessä on ollut tykkipattereiden miehistösuoja", Lagerstedt arvioi.

Kaivauksissa keskitytään rakennuksen dokumentointiin. Sotilailta ja aikalaisilta lipsahtaneita pikkuesineitä ei ole löytynyt. Hirsirakenteiden perusteella Lagerstedt paikantaa rakennustyöt noin vuoteen 1915. "Silloin tällaisen betonihässäkän yhteydessä käytettiin vielä hirsirakenteita. Myöhemmin länsirintamalta saatujen kokemusten perusteella rakennettiin vain betonista ja kivestä."

Vinkki unohtuneesta suojahuoneesta tuli paikallisilta ruukinrantalaisilta. Kaivausten syynä on se, että muinaisen työmaan tuntumassa rakennetaan taas. Venäläinen suojahuone katoaa lopullisesti maan päältä, kun alueelle nouseva Vermonsolmu peittää siltoineen ja ramppeineen metsälämpäreen alleen."

(http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ruukinrannassa+kaivettiin+esiin+unohtunut+linnoitus/1135238778259)

"1. maailmansodan aikainen suojahuone löytyi Espoon Ruukinrannasta" 24.7.2008

Ruukinrannasta on löytynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisen betonisen suojahuoneen raunio. –  Se löytyi, kun tielinjaa alettiin paaluttaa uutta tietä varten,  kertoo Museoviraston rakennushistorian osaston tutkija, arkeologi John Lagerstedt.

Maastossa näkyvä osa on hevosenkengänmuotoinen, alkuaan rakennelma on ollut neliömäinen. Sen etuseinä on ollut luultavasti hirrestä, mutta lahonnut pois. Kulmat näkyvät edelleen, mutta betonikatto on romahtanut huoneen päälle. Katto on ollut parin metrin paksuinen, betoninen osa noin metrin. Huone on ollut iso, noin 20 x 10 metriä, mutta se on jäänyt hyvin puiden ja pusikoiden peittoon.  

— Tämä kohde on  jäänyt puuttumaan kaikista inventoinneista. Se ei toisaalta ole ihme, koska 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita on ollut pääkaupunkiseudulla yli 600, kertoo Lagerstedt.

Säilyttämisen sijaan tutkitaan ja dokumentoidaan Museovirasto päätti, että tämän muinaisjäännöksen kohdalla riittää sen tutkiminen ja dokumentointi Säilyttäminen olisi edellyttänyt koko tiehankkeen uudelleen suunnittelua ja viivästyttänyt sitä vuosilla.

Uuden, Turunväylän yli johtavan tien rakentaminen oli jo aloitettu. Tie vie Akseli Gallen-Kallelan tieltä Vermon raviradalle ja helpottaa mm. Gallen-Kallelan museon saavutettavuutta. Lisäksi rakennetaan ramppi Turunväylälle. Tien linjausta rajoittaa korkeajännitelinja, joten uuden vaihtoehdon hakeminen olisi ollut työlästä. Nyt tie tulee kulkemaan osin suojahuoneen päällä, mutta jokin osa rauniosta pystytään ehkä säilyttämään.

— Näin iso suojahuone on harvinainen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Suojahuoneita tehtiin tuohon aikaan useita, alkaen muutaman neliömetrinkokoisista pienistä huoneista tällaisiin isoihin. Yhtään isoa huonetta ei ole säilynyt ehjänä. Lagerstedt kertoo.
— Dokumentointi ja tutkimus on tärkeää. Vastaavista rakennelmista on löytynyt hyvin vähän rakennusajan suunnitelmia tai piirroksia, suurin osa informaatiosta on saatu maastotutkimuksilla.
— Tietoa suojahuoneen sisärakenteista ei toistaiseksi ole: ei tiedetä, miten katto tuettu ja mitä materiaalia väliseinät ovat. Emme myöskään tiedä onko tämä ammus- tai ruutivarasto vai miehistösuoja, Lagerstedt kertoo. Kaivuut alkavat elokuussa

Kaivaukset aloitetaan 11. elokuuta, John Lagerstedt johtaa kaivauksia, lisäksi on kaksi kaivajaa, apulaistutkija ja tutkimusapulainen. Maastotöille on aikaa kolme viikkoa. Nyt jo Espoon kaupunki on kaatanut alueelta puut, ja ne viedään pois ennen töiden alkua.

— Aluksi kaivetaan lapiolla ehjän katon osan päälle kertynyt maa pois. Sitten katto dokumentoidaan valokuvaamalla, mittaamalla ja piirtämällä. Kaivuri vie pois huoneeseen romahtaneen katon. Sitten katsotaan löytyykö seinä- ja lattiarakenteista mitään jälkiä. Lattiapinta tutkitaan. Varsinaisia esinelöytöjä ei nyt haeta – kivaa olisi jos löytyisi joku nappi tai kolikko. Tässä kuitenkin on pääasiana rakenteiden selvittäminen, Lagerstedt selvittää. Kaivausten johtaja on koko kolme viikkoa paikan päällä ja ohjaa tutkimusta: mistä kaivetaan ja missä järjestyksessä. Hän vastaa myös siitä, että työt sujuvat hyvin, eikä tule turhia odotteluja.

Pääkaupunkiseudun yli 600 ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteesta vain kolmasosa on säilynyt Venäläinen sotilashallinto rakensi laajat linnoitukset pääkaupunkiseudulle 1914–1918. Ne hylättiin jo 1918, ja todennäköisesti kaikki niistä irtoavat osat käytettiin hyödyksi muualla, kuten metallisosat, ikkunat, ovet, saranat ja ikkunanpokat. Linnoituslaitteista on tuhoutunut täysin yksi kolmasosa, osittain kolmasosa ja kohtalaisessa kunnossa säilyneitä kohteita, joista voi hahmottaa toiminnallisen kokonaisuuden on säilynyt yksi kolmasosa. Mitä hyötyä on tutkimuksesta, kun itse kohde kuitenkin katoaa?

— Se helpottaa jatkossa vastaavien kohteiden tutkimusta ja dokumentointia. Lisäksi Museovirastolla on monia kohteita, joiden hoitoon tiedoista voi olla hyötyä. Ne voivat auttaa myöhemmin konservoinnissa.
— Tämä tutkimus myös tuhoaa kohdetta, joten tarkka dokumentointi ja raportointi on tärkeää. Niin että sadan vuoden kuluttua joku voi kaivauskertomuksesta saada tarkan käsityksen tästä paikasta, ja löytää siitä yksityiskohtia, joihin me emme vielä osaa kiinnittää erityistä huomiota. John Lagerstedt sanoo. Yhteistyö kaupungin, tielaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon kanssa on sujunut hyvin, ja kaupunki toimittaa myös kaivurin. Tutkimuksen maksavat Tiehallinto ja Espoon kaupunki.

(MLI Helsingin maa- ja merilinnoitus – Pääkaupunkiseudun linnoitteita käsittelevä www-sivusto)

2. Karttatehtävä

Kun Gallen-Kallelan ateljee rakennettiin 1911–13, ei vieressä vielä ollut Turun moottoritietä, joka valmistui vasta 1960-luvulla. Autoja oli vähän, ja Tarvaspäähän kuljettiin useimmiten hevoskyydillä.

Kuvittele olevasi historiantutkija vuonna 2110. Mitä Ruukinrannan venäläinen kartta 1910-luvulta ja vuoden 2009 kartta kertovat alueen muuttumisesta? Käytä mielikuvitustasi ja kuvaile, miten alue tulee muuttumaan 100 vuoden aikana?

Lähdevinkkejä