Maaemon lapset
Tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa
5.6.–29.8.2010

Museo avoinna:
Joka päivä 11–18.

Yleisöopastukset
sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 13.

Yleisöopastukset englanniksi 27.6, 25.7, ja 29.8. klo 14.

Yleisöopastukset venäjäksi 4.7 ja 1.8. klo 14.

Liput:
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset ja ryhmät 6 €
S-etukortti 7 €
Opiskelijat, työttömät 4 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Yhteistyössä:

Maaemon lapset -näyttely esittelee tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa kirjailija Leo Tolstoin (1828–1910) elinaikana. Tolstoilaisuus vaikutti paitsi Suomen kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen myös teosofiaan, nuorisoseuraliikkeeseen, työväenliikkeeseen ja rauhanliikkeeseen. Maaemon lapset -näyttelyssä keskitytään etenkin tolstoilaisen ajattelun ilmenemiin Suomen kuvataiteessa. Näyttelyn taideteoksissa tolstoilaisuus näkyy kristillisyyden kansanomaisissa tulkinnoissa, maanviljelysaiheissa ja kansan kuvassa. Näyttelyssä on esillä taideteoksia, valokuvia ja aiemmin Suomessa tuntematonta kirjeenvaihtoa sekä kirjailija Leo Tolstoille kuulunutta esineistöä.

Leo Tolstoi tunnettiin aikanaan kriittisenä ajattelijana ja yhteiskunnallisten epäkohtien ääneen lausujana, vaikka nykyisin hänet mielletään useammin suurromaanien kirjoittajaksi. Tolstoi kehitti oman kristinuskon tulkintansa, joka heijastui elämänkäytäntönä laajalle hänen oman lähipiirinsä ulkopuolelle. Tolstoi pohdiskeli taiteen roolia ihmisyhteisössä ja kritisoi elitististä taideinstituutiota. Hänen ajatuksensa levisivät vaikutusvaltaisina maailmassa, myös Suomessa. Sensuuri kielsi monet Tolstoin teokset, mutta niitä levitettiin salaa ja hankittiin käännöksinä esimerkiksi Ruotsista.

Tolstoin ajatuksia teki Suomessa tunnetuksi erityisesti varatuomari, kirjailija Arvid Järnefelt (1861–1932). Perhepiirissä luettiin venäjänkielistä kirjallisuutta alkukielellä ja suomennettiin sitä. Keskeinen vaikuttaja oli Elisabeth Järnefelt, joka oli kirjailija Arvid, säveltäjä Armas, taidemaalari Eero ja taidekriitikko Kasper Järnefeltin äiti. Elisabethin sisko Olga Clodt von Jürgensburg kuului Tolstoin lähipiiriin ja välitti tämän teoksia ja ajatuksia Suomeen sisarensa perheelle. Suomalaisista kirjailijoista näyttelyssä esiintyvät mm. Juhani Aho ja Minna Canth, jotka tunsivat hyvin Järnefeltien perheen.

Venäjälle ja Eurooppaan perustettiin tolstoilaisia yhteisöjä, joissa elettiin Tolstoin oppien mukaan. Yhdysvaltoihin perustettiin ihannesiirtokuntia, joihin Tolstoin ajatukset vaikuttivat. Suomeen ei syntynyt varsinaisia tolstoilaisia yhdyskuntia. Tolstoilaisuuden aatteellisina keskuksina toimivat Arvid Järnefeltin Rantala Lohjalla ja Akseli ja Eelo Isohiiden Eelola Iitissä. Näyttelyssä tuodaan esille tolstoilaisen elämäntavan valinneiden veljesten Akseli ja Eelo Isohiiden traagisesti päättynyt elämäntarina: heidät teloitettiin sisällissodassa vuonna 1918, koska he kieltäytyivät tarttumasta aseisiin.

Kuvataiteessa tolstoilaisuus ilmeni omavaraisuuden ihanteena taiteilijoiden arkielämässä sekä taiteessa aihevalintoina ja aiheiden käsittelytavoissa. Näyttelyssä tarkennetaan kuvataiteilijoiden suhtautumista tolstoilaisuudessa käsiteltyihin asioihin: valtionkirkkoon kohdistuvaan kritiikkiin, asevelvollisuuteen ja maanpuolustukseen sekä pasifismiin, viljelysmaan omistusoikeudellisiin kysymyksiin ja talonpoikaisväestön sivistämiseen. Maaemon lapset esittelee tolstoilaisuutta sekä aatteena että elämänkäytäntönä. Samalla näyttelyssä tarkastellaan yhtä aatehistoriallista juonnetta siinä kulttuurisessa maisemassa, jossa vuosisadan vaihteen kuvataiteilijamme työskentelivät.

Taiteilijat: Emil Cedercreutz, Olga Clodt von Jürgensburg, Akseli Gallen-Kallela, Nikolai Ge, Pekka Halonen, Akseli Isohiisi, Arvid Järnefelt, Eero Järnefelt, Kasper Järnefelt, Aleksander Moravov, Ilja Repin, August ”Gutten” Soldán, Venny Soldan-Brofelt ja Werner Åström.

Maaemon lapset -kirjassa tarkastellaan tolstoilaisuutta monitieteellisesti aatehistorian, kirjallisuuden, taidehistorian ja uskontotieteen näkökulmista. Kirjan artikkelit ovat kirjoittaneet Galina Aleksejeva, Anna-Maria von Bonsdorff, Tamara Burlakova, Ben Hellman, Pertti Karkama, Riitta Konttinen, Ritva Kava, Maija Salonius-Hatakka, Mervi Tuomikoski ja Tuija Wahlroos. Teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Maaemon lapset -näyttelyyn kuuluu kolme teemapäivää: 6.6., 8.8. ja 15.8. Heinäkuussa järjestetään näyttelyn teemoihin liittyvä kesäkurssi. Elokuussa ohjelmaa järjestetään Espoo-päivänä 27.8. sekä perheviikonloppuna 28.8.–29.8. Tarkemmat ohjelmatiedot tapahtumakalenterissa.

Tarvaspään Lukutupa torstaisin klo 16–18. Tilaisuuksissa esitellään Maaemon lapset -näyttelyyn liittyvää kirjallisuutta ja keskustellaan luetuista teoksista. Museon pääsymaksu.

Yhteistyökumppanit:
Valtiollinen Leo Tolstoin museo, Moskova
Valtiollinen Leo Tolstoin museotila Jasnaja Poljana
Opetus- ja kulttuuriministeriö / Taiteen ja kulttuurin Venäjän-ohjelma
Suomen suurlähetystö, Moskova
Arvid Järnefelt -seura ry.
Eero Järnefeltin seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Zontik Oy.