Avoinna

päivittäin 10-18.
Suljettu juhannusaattona 20.6.

 

Yleisöopastukset

sunnuntaisin klo 13.

 

Kuraattori Laura Gutman-Hanhivaara esittelee näyttelyn 25.5. ja 10.8. klo 13.

 

Gallen-Kallelan Museon kesänäyttely vie 1880-luvun Pariisiin ja Académie Julianin piiriin, jossa Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Emil Wikström opiskelivat. Täällä he tapasivat ranskalaisen kreivin, Henry de Vallombreusen (1856-1919), jolla oli aristokraattisen taustansa lisäksi kiehtova menneisyys Ranskan muukalaislegioonan sotilaana Afrikassa. Boheemiin toveripiiriin kuului myös muita pohjoismaisia taiteilijoita – sekä köyhtyneitä aristokraatteja kuten kreivit Louis Sparre ja Nils Barck. Ranskalaisen taidehistorioitsijan, Laura Gutman-Hanhivaaran tutkimukseen perustuva näyttely tuo kiinnostavasti uutta tietoa Henry de Vallombreusen ja suomalaistaiteilijoiden ystävyydestä, kaupungissa syntyneistä teoksista ja toverusten opiskelija-arjen keskeisistä vaikutteista.

Pariisin värikäs katuelämä kahviloineen innoitti suomalaisia kuvaamaan uutta, modernia elämää. Puistot ja ravintolat olivat ohikiitävien kohtaamisten näyttämötiloja, ja ajan kuvitetut sanomalehdet avasivat tuoreita kuvakulmia mondeenin ilmapiirin tavoittamiseen. Kaupunkielämän vastapainona olivat iloiset maaseuturetket, jotka olivat tulleet muodikkaiksi hyvien junayhteyksien ansiosta. Toverukset matkustivat mm. Veneux-Nadoniin ja Normandiaan Le Becquet-kylään, jossa Henry de Vallombreusella oli maalaistalo. Näyttelyssä on esillä muutamia Eero Järnefeltin maisemia näiltä retkiltä. 

Suomalaistaiteilijoiden palattua kotimaahansa ranskalaiskreivi ylläpiti ystävyyttä ja raportoi taidemaailman uusimmista tapahtumista kirjeitse.  Pariisin syyssalonki vuonna 1908 saattoi jälleen toverukset yhteen. Eero Järnefelt ja Henry de Vallombreuse jatkoivat kirjeissään syyssalongissa virinnyttä keskustelua uudesta kolorismista. Näyttely päättyy Gallen-Kallelan muuttoon Pariisiin loppuvuodesta 1908 sekä hänen Afrikan-matkansa mittaviin valmisteluihin: ”On siis totta, että Gallén lähtee Afrikkaan! Mikä idea --- Ymmärrän vielä, että eriskummalliset asiat sopivat hänen temperamentilleen ja saattavat synnyttää uusia maalausaiheita. --- Mutta tämä matka Afrikkaan tulee olemaan erittäin vaikea, kallis ja rasittava, lapset kuin pakaasina, mitä hän oikein ajattelee? (Eero Järnefelt kirjeessään Henry de Vallombreuselle, 9.5.1909)

Henry de Vallombreuse tuli tunnetuksi Suomessa uuden jugend-tyylin keramiikkataiteilijana. Haaveistaan huolimatta hän ei koskaan vieraillut Pohjoismaissa. Ranskalaistaiteilijan näyttely oli esillä 1910-11 Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Viipurissa; katselmuksen taustavaikuttajana oli Eero Järnefelt. Tarvaspään näyttely kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen Suomesta löytyvät Henry de Vallombreusen teokset, kuten ystäville lahjoitetut keramiikkaesineet. Aineistoa täydentää ainutlaatuinen arkistomateriaali maalausten ja piirustusten ohella. Esillä on mm. Gallen-Kallelan maalaama taidokas Berthe de Vallombreusen muotokuva (1889).