Tehtäviä koululaisille

Museokäynnin integroiminen opetukseen

Gallen-Kallelan Museon vierailuun integroitavia oppiaineita ovat mm. kuvataide, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia ja psykologia sekä kaikki laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet. Oppiaineet nousevat kierroksilla esiin taideteosten kautta ja näkökulma aiheisiin on kuvataide.

Kierrosten sisältö vaihtuu näyttelysisällön mukana. Kaikkiin kierroksiin sisältyy toimintaa ja tavoitteena on aktivoida oppilaita tutkimaan taidetta myös itse.

Vierailujen aikana koululaisryhmät saavat tietoa Akseli Gallen-Kallelasta, Kalevalasta, Suomen itsenäistymisestä ja ns. Suomen taiteen kultakaudesta.

Suosittelemme hyödyntämään museokäyntiä opetuksessa myös käsittelemällä museoiden roolia ja merkitystä yhteiskunnassa. Teema kannattaa käydä läpi ennen vierailua. Aihepiirin käsittely sopii yhteiskuntaopin, historian ja kuvataiteen tunneille. Olennaisia kysymyksiä ovat, miksi museoita on perustettu, millaisia esineitä niissä säilytetään ja miksi niissä halutaan vierailla. Vinkkejä teeman käsittelyyn alla.

Tietoa museoista

Museoiden tehtävänä on hankkia, säilyttää, tutkia ja esitellä aineellisia todisteita ihmisestä ja ihmisen ympäristöstä (ICOM). Tehtävänä on myös huolehtia siitä, että ihmiset pääsevät tulevaisuudessakin tutkimaan mennyttä aikaa.

Gallen-Kallelan Museon tehtävänä on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan elämäntyön vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Museon omistuksessa on muun muassa Gallen-Kallelan maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja huonekaluja. Kaikki taideteokset ja esineet eivät kuitenkaan ole näytteillä yhtä aikaa, vaan osa on säilytystiloissa tai lainassa muissa näyttelyissä.

Akseli Gallen-Kallela Tarvaspäässä munkinkaavussa, taustalla Jorma Gallen-Kallela, Aina Slöör, Mary Gallen-Kallela, 1928. Kuva: Kirsti Gallen-Kallela / GKM

Akseli Gallen-Kallela Tarvaspäässä munkinkaavussa, taustalla Jorma Gallen-Kallela, Aina Slöör, Mary Gallen-Kallela, 1928. Kuva: Kirsti Gallen-Kallela / GKM

Ennen museovierailua kannattaa pohtia luokan kanssa, mikä on museo:

  • Kuinka moni on keräillyt joskus esineitä?
  • Millaisia esineitä on keräilty? Miksi niitä on keräilty?
  • Onko esineitä haluttu esitellä muille?
  • Onko tavoitteena ollut täyden sarjan kerääminen?
  • Missä esineitä säilytetään?
  • Miten esineistä huolehditaan?
  • Mikä on esineen tarina?
  • Miten esineitä tutkitaan?

Vinkkejä ja tehtäviä

Hyödynnä museon monipuolisia verkkoaineistoja

Vinkkejä verkkoaineistojen käyttömahdollisuuksista

Kuvataide: vapaat lisenssit Flickrin ja Wikimedia Commonsin kuvissa – käytä luovasti!

Äidinkieli: eri tekstityypit, kirjeiden kirjoittaminen, kuva-analyysi, Kalevala. Tutustu Akseli Gallen-Kallelan ja Carl Dørnbergerin kirjeenvaihtoon sekä Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen vuoden 1915 Facebook-sivuihin.

Historia: miten historiantutkija tuottaa tietoa? Tutki lähteitä: valokuvia Flickrissä, monipuolista arkisto-aineistoa Haloo Akseli -verkkoarkistossa sekä Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen facebook-päivityksissä, jotka perustuvat historiallisiin dokumentteihin.

Maantieto ja biologia: Flickr-sivustolla on julkaistu mm. yhteensä lähes 100 kuvaa Gallen-Kallelan Afrikan ja Amerikan matkoilta

Kielet ruotsi ja englanti: Ääniopas on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi

Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Tiedonhakutaitoja ja kriittistä ajattelua: Miten valokuvat tai arkistoaineisto toimivat todistusaineistona tai todellisuuden rakentajana? Millaisilla eri tavoilla tietoa tuotetaan?

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Vapaat lisenssit Flickrin ja Wikimedia Commonsin kuvissa – käytä luovasti, ota yhteinen kulttuuriperintö omaksi!

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Tätä kokonaisuutta olisi ehkä Akselikin tarvinnut! Facebook-profiili täynnä Akselin arkea ja taloudenpitoa vuodelta 1915.

L4 Monilukutaito
Eri tekstityypit, tiedonhaku ja tiedon tuottaminen: kuvallinen ilmaisu, taideteos tai valokuva, teksti, taidekritiikki. Vuoden 1915 taiteilijaseuran riitoja voi seurata myös facebook-profiilin kautta, osaatko lukea rivien välistä?

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tiedonhaku verkosta, verkkoaineistojen käyttö

L6 työelämä taidot ja yrittäjyys
Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen ammattitaiteilijoiden arkea vuonna 1915.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Akselin toiminta historian eri tilanteissa (Suomen itsenäistyminen, kieliriidat, taiteilijaseuran riidat, Afrikan matka ja safarit): Flickr, FB, Haloo Akseli

 

Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi

Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi -kokonaisuudessa perehdytään Akseli Gallen-Kallelan kuvitustyön ja Kalevala-taiteen kautta kotimaisen kirjallisuuden aineksiin, taidekuvien erittelyyn ja tulkintaan sekä kuvan ja tekstin vuorovaikutukseen ja kuvan ymmärtämiseen tekstinä.

Kokonaisuuteen kuuluu:

Ennakkotehtävät
Museossa toteutettavia tehtäviä
Jatkotyöskentelyä

Opettajalle

 

Tarvaspään sakaraharjainen linna

Tarvaspään sakaraharjaisessa linnassa perehdytään Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnitteleman ateljeerakennuksen kautta monenlaisiin arkkitehtuurin aineksiin.

Kokonaisuuteen kuuluu:

Ennakkotehtävät
Museossa toteutettavia tehtäviä
Jatkotyöskentelyä

Opettajalle

Akseli Gallen-Kallelan freskoväripulloja. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Akseli Gallen-Kallelan freskoväripulloja. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Oman museon rakentaminen

Rakennetaan oma tärkeiden esineiden museo. Jokainen tuo kotoaan yhden itselleen tärkeän esineen. Esineet nimetään luokassa ja niille tehdään teosnimikyltit. Näyttely voi olla esillä esimerkiksi viikon, eikä teoksiin saa tänä aikana koskea. Näyttelyn teoksia voi luonnostella, kuvata ja kuvitteellisista taiteilijoista voi kirjoittaa tarinoita. Nimetkää yhdessä näyttelynne!

Pohtikaa ja perustelkaa:

  • Miksi juuri nämä esineet on valittu näytteille. Jokainen kertoo miksi halusi esitellä kyseisen esineen muille.
  • Pohtikaa, miksi Akselin Gallen-Kallelan lasten lelut ovat museossa. Miksi omat lelunne eivät ole museossa?
  • Miksi Akseli Gallen-Kallelan työvälineet ja huonekalut ovat museoesineitä? Miten ne eroavat koulun työvälineistä ja huonekaluista?

 

Oman luokan vaihtuva näyttely

Akseli Gallen-Kallelan näyttelyn ripustussuunnitelma. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallelan näyttelyn ripustussuunnitelma. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Valitaan joka viikko luokasta työ, joka laitetaan näytteille. Työn ei tarvitse olla taidokas kuvataiteen tunnilla tehty tehtävä, vaan sillä voi olla muita arvoja. Se voi olla esimerkiksi erikoinen vihon reunapiirros, huolellisesti tehty kaunokirjoitussivu, erityisen pitkä ketjuvirkkaus tai hauska valokuva. Tärkeää on, miksi työ on valittu ja mitä se kertoo tekijästään. Esille laitettavaa työtä voi ehdottaa kuka tahansa.

Pohtikaa ja perustelkaa:

  • Näyttääkö työ erilaiselta, kun se on asetettu esille näyttelyesineeksi? Miksi?
  • Muuttuisiko tapa tarkastella työtä, jos se olisi esillä jossakin maineikkaassa museossa?
  • Mitä Akseli Gallen-Kallelan töitä on valittu esille museokäyntinne ajaksi? Mitä työt hänestä kertovat?

 

Akseli Gallen-Kallela: Robert Kajanuksen muotokuva, 1906, öljymaalaus. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Akseli Gallen-Kallela: Robert Kajanuksen muotokuva, 1906, öljymaalaus. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Museokävijän ajatuksia

Valitkaa luokassa jokin henkilöä esittävä historiallinen maalaus Gallen-Kallelan Museon kokoelmasta. Keskustelkaa yhdessä, mitä taiteilija on mahdollisesti ajatellut sitä tehdessään. Kuinka kauan mallin on täytynyt olla paikallaan? Mitä luulette hänen katselleen tai ajatelleen? Miten teoksesta löytää lisätietoa? Saatteko selville, mihin teos on valmistuttuaan päätynyt?

Keksikää omat tarinanne teoksesta. Kertokaa teoksen nimi ilmoittautumisen yhteydessä, niin saatte lisätietoa teoksesta kierroksen aikana.

 

 

Akseli Gallen-Kallela: Kotimme Taosissa, 1925. öljymaalaus. Yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Akseli Gallen-Kallela: Kotimme Taosissa, 1925. öljymaalaus. Yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Taiteen katsomisen aakkoset

  • Mitä kuva esittää? Kuvaile teosta tai sen tunnelmaa kolmella sanalla.
  • Miten teos on sommiteltu? Millä välineillä teos on toteutettu? Miksi taiteilija on valinnut juuri nämä välineet?
  • Mikä oma tulkintasi teoksesta? Mikä siinä on sinun mielestäsi tärkeintä?
  • Mistä voi etsiä lisätietoa teoksesta?
  • Kuka teoksen omistaa?

 

Heräsikö kysymyksiä tai tuliko mieleen ehdotuksia? Kehitämme koulutoimintaamme jatkuvasti ja olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta palautteesta.

Info@gallen-kallela.fi tai 09 8492 340