Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-esityöt ja luonnokset II

Elämän mysteeri ja katoavaisuus leimaavat Hävitys, tuho ja Tuonelan joella -näyttelyä.

Akseli Gallen-Kallelan juhlavuonna Gallen-Kallelan Museo esittelee kahdessa näyttelyssä Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia ja esitöitä, joista osa ei ole aiemmin ollut julkisesti esillä.

Jusélius-mausoleumi on Porissa, Käppärän hautausmaalla sijaitseva pienen tytön hautakappeli, jonka rakennutti liikemies F. A. Jusélius 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Hän tilasi mausoleumiin freskomaalaukset Akseli Gallen-Kallelalta. Lapsen kuolema pysäytti liikemiehen, mutta aihe oli henkilökohtainen myös taiteilijalle, joka oli muutamia vuosia aiemmin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Freskoissa oman surun käsittely kietoutuu yleisempään elämän ja kuoleman pohdintaan.

Jusélius-mausoleumin freskot kiinnittyvät kuolemantanssien perinteeseen kuvatessaan elämänkaarta ja kaiken katoavaisuutta. Näyttelyn teoksissa kuolema ja tuho kohtaavat niin ihmisyksilöä kuin luontoakin. Kuolema näyttäytyy osana elämän mysteeriä ja luonnon kiertokulkua. Taiteilijan tehtävänä on toimia tuonpuoleisen ja elävän maailman välillä vaeltavana totuudenetsijänä. Synkät aiheet tarjoavat mahdollisuuden myös kipeiden tunteiden käsittelyyn.

Mausoleumin suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ohjeisti Gallen-Kallelaa kuvaamaan freskoissa kuoleman voittoa materiasta ja ikkunoiden lasimaalauksissa hengen voittoa kuolemasta.

Kuin kohtalon ivasta hävitys kohtasi myös freskoja. Jo vuoden kuluttua valmistumisesta niissä havaittiin rappeutumisen merkkejä, ja lopullinen tuho oli tulipalo vuonna 1931. Näin kuolema voitti materian, mutta luonnosten ja esitöiden kautta tuhoutuneiden freskojen hengen voi yhä tavoittaa.

Akseli Gallen-Kallela: Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten, 1903, tempera kankaalle. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu.

Nähdäksesi lehdistökuvat, kirjaudu ensin sisään sivustolle.