Lemminkäisen äiti -teemapäivä

lemminkaisen aiti

Klo 16 Taiteentutkija Nina Kokkisen yleisöluento avaa uusia näkökulmia Akseli Gallen-Kallelan teokseen Lemminkäisen äiti.

Uuden Lemminkäisen äiti Taideavain -sovelluksen julkaisu.

Suomalaisuuden päivään ajoittuva tapahtuma on osa Museoliiton Yhteinen perintö -hanketta.

Museon pääsylipulla.

Tervetuloa!

Yhteistyössä:
Messo Technologies Oy, sovelluksen kehitys ja tekninen toteutus.
3M Suomi, museossa sovellus on käytettävissä 3M:n kosketusnäytöllä.

 

Akseli 152v

T. Vikstedt: Gallén-taulujen modernisoituja kopioita. Pilakuva Fyren-lehdessä 18-19/1915. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallelan syntymäpäivä 26.4.GKM_VV_1065_1

Juhapäivän kunniaksi ilmainen sisäänpääsy ja opastettu kierros klo 13.

Museo avoinna klo 11-16.

Tervetuloa!

Akseli Gallen-Kallela ja Tarvaspää

Akseli Gallen-Kallela munkinkaavussa Tarvaspään pihalla ja ateljeelinnan loggian (pylväskäytävän) alla Jorma ja Mary Gallen-Kallela sekä Maryn äiti Aino Slöör. Kuvan on ottanut Kirsti Gallen-Kallela toukokuussa 1928.

Pop up -näyttely Isossa Omenassa Kohtaamo-tilassa

27.3. – 2.4.2017

Tiesitkö, että Akseli Gallen-Kallela asui Espoossa?

Tarvaspään tornin luonnos vuodelta 1911. Gallen-Kallelan Museo.

Tarvaspään tornin luonnos vuodelta 1911. Gallen-Kallelan Museo.

Vuosina 1911–13 Akseli Gallen-Kallela rakennutti Laajalahden rannalle ateljeelinnan, Tarvaspään. Nykyään rakennuksessa toimii Gallen-Kallelan Museo. Keväällä 2017 museo esittelee viikon ajan Tarvaspäätä, sen luonnoksia ja Akseli Gallen-Kallelan elämää Espoossa pop up -näyttelyssä Ison Omenan Kohtaamo-tilassa.

 

Kuristuslaitoksesta tuulentupaan eli miten Gallen-Kallelasta tuli espoolainen?

1900-luvun alussa Akseli Gallen-Kallelan anoppi, Aina Slöör peri Leppävaarassa sijaitsevan Albergan kartanon. Akselin perhe asui Albergan vanhassa päärakennuksessa vuosina 1906–08 ja 1911. Välissä he asuivat Pariisissa ja Brittiläisessä Itä-Afrikassa, nykyisen Kenian alueella.

Akseli Gallen-Kallela ei kuitenkaan viihtynyt Albergassa. Hän kutsui sitä kuristuslaitokseksi eikä löytänyt työrauhaa. Monia vaihtoehtoja harkittuaan perhe lunasti itselleen kartanolle kuuluneen, Laajalahden rannalla sijaitsevan Linuddin niemen sekä siellä olevan huvilan. Huvila kunnostettiin talviasuttavaksi ja Tarvaspään ateljee rakennettiin sitä vastapäätä.

Aika Espoossa jäi kuitenkin lyhyeksi. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi perhe muutti Ruovedelle, aiemmin rakennettuun ateljeekotiinsa Kalelaan vuonna 1915. Espooseen palattiin vasta 1920-luvun puolivälissä. Tuolloin ateljeelinna päätettiin remontoida asumiskäyttöön.

Tarvaspään luonnos vuodelta 1911. Gallen-Kallelan Museo.

Tarvaspään luonnos vuodelta 1911. Gallen-Kallelan Museo.

Tarvaspää jäi vuonna 1931 kuolleen Akseli Gallen-Kallelan viimeiseksi kodiksi. Tämän jälkeen hänen puolisonsa Mary Gallen-Kallela asui siinä vielä.

 

Kohtaamo sijaistsee Ison Omenan Palvelutorilla.
Näyttely on ilmainen.

Tarvaspään Taidelöylyt

Tarvaspään savusauna sisältä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Tarvaspään Taidelöylyissä puhetta ja savusaunan lämpöä

Tarvaspään savusauna. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Tarvaspään savusauna. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Torstaisin 18.5., 1.6., 8.6., 17.8. ja 14.9. klo 16.30 – 20.30

Suositut taidelöylyt lämmittävät taas kehoa ja mieltä! Tilaisuuksissa saunotaan Akseli Gallen-Kallelan vanhassa savusaunassa. Saunavuorojen välissä ajankohtaiseen näyttelyyn, taiteeseen tai saunakulttuuriin liittyvä luento ja keskustelutilaisuus museossa.

Saunan lauteilla tilaa rajallisesti. Varaa paikkasi ajoissa.

Hinta: 35 €,
sisältää saunan, museon sisäänpääsyn sekä luennon.

Ilmoittautuminen: info@gallen-kallela.fi, 09 849 2340

Luento ja keskustelutilaisuus: klo 18

Jarmo Koskela. Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus / Sampos försvarare / Defence of the Sampo, 1896. Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu, 2012-13. Kuva: Harri Larjosto.

Jarmo Koskela. Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus / Sampos försvarare / Defence of the Sampo, 1896. Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu, 2012-13. Kuva: Harri Larjosto.

Luennolle ei rajoitettua osallistujamäärää, eikä ennakkoilmoittautumista.
Osallistuminen vain luennolle museon pääsymaksulla: 5-9€, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Ohjelma:

14.9.2017 Taiteilija Harri Larjosto esittelee näyttelynsa Tatuoidut taideteokset

naisten saunavuoro 16.30, miesten saunavuoro 19.00

Näyttelyn esittely klo 18.00.

 

17.8.2017 Photographer Alexander Lembke: Saunassa syntyneet / Born in Sauna. Presentation in English.

naisten saunavuoro 16.30, miesten saunavuoro 19.30

Valokuvaaja Alexander Lembke kertoo englanniksi projektistaan ”Saunassa syntyneet”, joka tarjoaa taiteellisen lähestymistavan kulttuuriseen ja historialliseen ilmiöön, ”syntymään saunassa” — joka rinnastuu Suomen syntymään 100 vuotta sitten.

Viime vuosisadan puoliväliin asti vielä suuri osa suomalaisista syntyi saunassa. Sauna oli ainoa paikka, jossa oli kuumaa vettä ja vaikkei se ehkä aina ollut viimeisen päälle siivottu, niin ainakin puhdas tila. Saunassa synnyttäminen on tehnyt saunasta suomalaisten mielissä myös myyttisen paikan. Kuinka suomalaisten kulttuurinen muisti muuttuu, kun saunassa syntyneitä ei enää ole? Nykyisin heitä on elossa enää muutama.

Professori Lembke on tehnyt ja tekee edelleen tutkimusta suomalaisista, jotka ovat syntyneet saunassa viime vuosisadalla. Mikä merkitys saunalla on heidän elämässään? Minkälaisia varhaisia muistoja heillä on saunasta? Minkälaisia tunteita tähän syntymäpaikkaan liittyy?

Vuonna 1976 Itä-Saksan Wernigerodessa syntynyt Alexander Lembke alkoi 1999 opiskella mediataidetta Weimarin Bauhaus-yliopistossa. Vuonna 2013 hänet nimitettiin professoriksi Hampurin muotoilukorkeakouluun. Lembke on yli 8 vuoden ajan käsitellyt taiteellisessa työssään intensiivisesti suomalaista saunakulttuuria ja julkaissut työnsä tuloksia usean näyttelyn ja kirjan muodossa.

Hänen näyttelynsä ”Saunassa syntyneet” on esillä 13.10.-24.11.2017 Vooninki-salissa Finlaysonin alueella, Tampereella.

Kuva: Alexander Lembke

Kuva: Alexander Lembke

8.6.2017 Taidehistorioitsija prof. Ville Lukkarinen: Akseli Gallen-Kallela tuohilipillä alkuperäisyyttä ammentamassa
miesten saunavuoro 16.30, naisten saunavuoro 19.30

1.6.2017 Kuvataiteilija Tatjana Bergelt kertoo työskentelystään ja juuri julkaisemastaan taiteilijakirjasta ”sauna sielu – sauna seele”
naisten saunavuoro 16.30, miesten saunavuoro 19.30

Tatjana Bergelt: Sauna seele, 2016.

Tatjana Bergelt: Sauna seele, 2016.

Tatjana Bergelt on opiskellut taide- ja designyliopistossa Hallessa sekä Pariisin École Nationale des Beaux-Arts Supériuressa. Hän on asunut ja työskennellyt 18 vuotta Helsingissä. Koti- ja ulkomaisten näyttelyiden ohella Bergelt on valmistanut 20 vuoden ajan taiteilijakirjoja pieninä painoksina. Niitä on useissa kokoelmissa eri puolilla maailmaa. Taidelöylyissä hän esittelee taiteilijakirjansa ”sauna sielu – sauna seele”, jota hän valmisti 7 kappaletta vuonna 2016 ja joka oli samana vuonna esillä myös Frankfurtin kirjamessuilla.

Kyse ei ole pelkästään saunasta, vaan myös siitä hyvästä tunteesta, joka syntyy saunassa, ja joka liittyy näkymättömään ketjuun muistoja, tuoksuja ja ääniä. Sauna on paikka, jossa niin miehet kuin naiset, vanhat sekä nuoret, hyvissä asemissa olevat ja aivan tavalliset ihmiset ovat alasti ja täten tasavertaisia niin keskenään kuin suhteessa kuolemaan.

Kirjan karkea, huovutettu sidos tuoksuu vienosti savulle.  Tämä on ensimmäinen viittaus saunan alkuperään. Sillä saunan alkumuoto on todellakin savusauna.

18.5.2017 Arkkitehti Árpád Sailo: Savutuvat
miesten saunavuoro  16.30, naisten saunavuoro 19.30

Arkkitehti Árpád Sailo on tutkinut Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten savutupia, niihin liittyvää kulttuuria ja elämäntapaa sekä savutupien restaurointia.

 

Yhteistyössä: Gallen-Kallelan Museo, Goethe-Institut Finnland ja Suomen Saunaseura

Pienten sankarien aikamatka

_dsc7596_reduced2_sepia-broken-plaque3

Tule lapsesi kanssa aikamatka -valokuvaukseen!

_dsc8889_sepia-tone-weathered-vintage3

Kuva: Carmen Tomas

Kuvien aiheena Akseli Gallen-Kallela ja Kalevalan hahmot.
Rooliasut ja rekvisiitan saa lainaksi paikan päällä.

la 18.3. ja su 19.3. klo 11-16.
Kesto: 15-20 min / 1-5 kuvaa
Hinta: 10€/kuva
Maksutapa käteinen.

Varmista paikkasi varaamalla kuvausaika etukäteen:
carmentomasmartinez@gmail.com, 0443004402

suomifinland100-tunnus_sininen_rgb

Avajaispäivä

Yleisöä Gallen-Kallelan Museossa. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Avajaispäivänä ilmainen sisäänpääsy ja ohjelmaa. Tervetuloa!

La 4.2.2017 klo 11-16

Ohjelma:

Klo 12.00 Kahden tulen välissä -näyttelyn esittely
Klo 13.00 Teemavartti: Gallen-Kallelat kotona ja sodissa
Klo 13.30 Teemavartti: Kalevalaunelmia
klo 14.00 Teemavartti: Modernismia, ystäviä ja vihollisia
klo 14.30 Teemavartti: Ystävykset Gallen-Kallela ja Mannerheim

 

Kahden tulen välissä – Yleisöluennot

Alexander Federley: Gallén - Pantteri-ihminen, pilakuva Fyren-lehdessä 18-19/1915. Kuva: GKM

Luennot syventävät Kahden tulen välissä -näyttelyn teemoja.

 

Su 12.2.2017 klo 13. Tutkijatohtori, tutkijakollegium (HY) YTT Jouni Tilli: Taide politiikkana, politiikka taiteena

Su 5.3.2017 klo 13 Historioitsija, FT Teemu Keskisarja: Taiteilijat Mannerheimin legendaa luomassa

Su 23.4.2017 klo 13 Historioitsija, FT Samu Nyström: Ensimmäisen maailmansodan kaupunkielämää pääkaupunkiseudulla 1914 – 1918

 

Museon pääsylipulla 5 – 9 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, museokortilla ilmaiseksi.
Luennot korvaavat kyseisen sunnuntain yleisöopastuksen.

Tarvaspään lied-ilta

Pianisti Matilda Kärkkäinen 25.9.2016 lied-illassa.

Lotta ja laulajat Länsiön lähteillä

Tarvaspään keväinen lied-ilta yhdessä Yrjö Kilpinen -seuran kanssa

Su 2.4.2017 klo 18 – 20

Vuokko Saariaho ja Jaakko Kortekangas, laulu
Lotta Emanuelsson, piano
esittävät säveltäjä Tapani Länsiön ja Yrjö Kilpisen musiikkia, osa kantaesityksiä.

Paikalla myös Tapani Länsiö, joka kertoo itse töistään.

Sari Anneli Ruokonen, Vuokko Saariaho ja Laura Leisma Tarvaspään Lied-illassa 25.9.2016

Sari Anneli Ruokonen, Vuokko Saariaho ja Laura Leisma Tarvaspään Lied-illassa 25.9.2016

Tietoiskut: Erkki Pullinen
Juontaja: Aarno Cronvall

Konsertti da capo: väliajan ja keskustelun jälkeen teokset kuullaan uudelleen.

Hintaan sisältyy museokierros klo 17.
Konsertti alkaa klo 18.

Liput: 20€ / 10€ opiskelijat

Ennakkovaraus: info@gallen-kallela.fi tai 09 849 2340

DSC_0429

Museoviikonloppu

Neuvostokarjala 36_pieni

Pe 6.1. Loppiainen, opastettu kierros klo 13. Museo avoinna klo 11-16.

Yleisöä näyttelyssä Takaisin Karjalaan - Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jarkko Mäki-Kojola

Yleisöä näyttelyssä Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jarkko Mäki-Kojola

La 7.1. klo 13 Yleisöluento Lemminkäisen äidistä sekä Taideavaimen esittely. Museo avoinna klo 11-16.

Su 8.1. klo 13 Caj Bremer esittelee näyttelyn Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä. Museo avoinna  klo 11-17. Esittely PERUTTU, pahoittelemme. Tilalla tavallinen yleisöopastus.

Caj Bremer: Kaloja kuivatellaan Pirttilahdella Vienan Karjalassa, 1979.

Caj Bremer: Kaloja kuivatellaan Pirttilahdella Vienan Karjalassa, 1979.

Tarvaspään talvipäivä

Yleisöä näyttelyssä Takaisin Karjalaan - Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jarkko Mäki-Kojola

Hengähdä tunnelmallisessa Tarvaspäässä ennen pahimpia joulukiireitä.

Tutustu näyttelyyn Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä.

La 3.12. klo 11-16.

Caj Bremer: Hiihtokilpailut Petroskoissa 1979

Caj Bremer: Hiihtokilpailut Petroskoissa 1979

S-etukortilla ilmainen sisäänpääsy. Etu on henkilökohtainen ja kortti on oltava mukana.

Opastettu kierros klo 13.

Etsi teosten yksityiskohtia omatoimisella taidesuunnistuksella.

Selvitä R05an k00d1.