Opettajalle: Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi

Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi -kokonaisuudessa perehdytään Akseli Gallen-Kallelan kuvitustyön ja Kalevala-taiteen kautta kotimaisen kirjallisuuden aineksiin, taidekuvien erittelyyn ja tulkintaan sekä kuvan ja tekstin vuorovaikutukseen ja kuvan ymmärtämiseen tekstinä.

Tavoitteet ja oppimisen tavat
Opetuskokonaisuuden ja oppimistehtävien tavoitteina on taidekuvien erittelyyn oppiminen ja kuvan ja tekstin vuorovaikutuksen tutkiminen, Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustuminen sekä kansalliseen kulttuuriin liittyvien taidekuvien tulkintaan oppiminen. Ajankohtaisuus sekä omakohtaisuus pyrkivät tekemään oppimistehtävistä aidosti oppijan omaan maailmaan liittyviä ongelmia. Tehtävissä opitaan tekemällä havaintoja tarjotusta aineistosta, etsimällä itse tietoa, lukemalla erilaisia asiatekstejä, analysoimalla ja keskustellen. Museotehtävissä työstetään jo läpikäytyä ja museossa saatavilla olevaa aineistoa, opitaan valmistelemalla puheita eri käyttötarkoituksiin. Oppija prosessoi esimerkiksi eri aikakauden kirjoittajien tekstejä, sekä kuvataidetta eri painotuksin arvottavien kirjoittajien tekstejä. Oppija löytää tarvittavan tiedon tarjotusta verkkoaineistosta sekä ohjeistettuna kirjastosta ja tietoverkosta.

Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi -kokonaisuuden rakenne

Opetuskokonaisuuteen kuuluu ennakkotehtäviä, opastettu museovierailu, oma-aloitteisia tehtäviä museovierailuun sekä jälkityöskentelytehtäviä koululle. Kutakin osiota voidaan käyttää joko itsenäisesti tai yhdistettynä muihin kokonaisuuksiin. Jos tarvitset lisätietoa tai aineistoa, ota yhteyttä: info@gallen-kallela.fi, niin autamme mielellämme. Otamme kiitollisena vastaan palautetta!

 Ennakkotehtävät
1. Vertailutehtävä: Kaksi kuvaa samasta aiheesta
2. Tulkintatehtävä: Kuva kommenttina
3. Pohdintatehtävä: Kuva käyttöliittymänä
4. Asiapuhetehtävä: Kalevalan kuvat
5. Tekstinymmärtämistehtävät
Museovierailu (opastus)
Akseli Gallen-Kallelan varhainen kiinnostus tarinoihin, viikinkitarinat, keskiaika
Akseli Gallen-Kallelan ensimmäiset Kalevala-kuvat
Kalevala-aiheet Akseli Gallen-Kallelan grafiikassa
Suuret Kalevala-maalaukset
Suomen paviljonki Pariisissa

Kansallismuseon freskot myöhemmin
Koru-Kalevala
Suur-Kalevala
Oma-aloitteisia tehtäviä museovierailun aikana:
1. Tervetulopuhe
2. Tiedotuspuhe
3. Esittelypuhe
Jatkotyöskentely
1. Kalevala musiikissa
2. Kalevala kirjallisuudessa
3. Kalevala ja maailman mytologia
4. Mitä jäi kertomatta?

Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi  ja opetussuunnitelma

ESPOON OPS
kokonaisuus liittyy erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen seuraaviin kohtiin:

Äidinkieli ja kirjallisuus, vuosiluokka 9: Kotimaisen kirjallisuuden klassikot; Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuuriin liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

Sisällöt:
Vuorovaikutustaidot
• yksilö- ja pariesityksiä (esim. tilannepuheita: tervetuliaispuhe, esittely; asiapuheita: esitelmä, tiedotus, oman työn suullinen esittely) sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaisutaitoharjoitteita
Tekstinymmärtäminen
• kulttuurissa keskeisten, eri aikakausien tekstien erittelyä näkemysten, arvojen ja
asenteiden kannalta (esim. kaunokirjalliset tekstit, kantaa ottavat tekstit, tietotekstit)
• luettujen, kuultujen ja visuaalisten tekstien rakenteen, sisällön ja merkityksen vertailua ja arviointia
• tekstien kielenainesten havainnointia ja erittelyä (esim. sanasto ja lauserakenne; kuvan elementit; tyylikeinot)
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• oman tekstin itsenäisen tuottamisprosessin hallintaa (tavoitteen määrittely, tekstin
tuottaminen, arviointi)
• oman laajahkon työn esittely havainnollistamisvälineitä apuna käyttäen (esim. tutkielma, kirjailijakansio)
• aineistopohjaista kirjoittamista (esim. aineistopohjaiset aineet, tutkielma, kirjailijakansio) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla
• fiktiivisen tekstin kirjoittamista (esim. novelli, näytelmä, runo)
• fiktiiviseen aineistoon pohjaavan esityksen tai esittelyn rakentamista mahdollisuuksien mukaan eri kohderyhmille
Tiedonhallintataidot
• lähdekritiikin perusteiden varmentamista ja lähdeviitteiden merkinnän vakioimista
sekä esityksen rakentamista lähdeaineiston pohjalta AK3
• kirjaston monipuolisen ja itsenäisen käytön harjoittelua
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• yleissivistyksen pohjan luomista: tutustumista Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin,
tietoa keskeisistä kotimaisista klassikoista AK2
• kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden (runoja, näytelmiä, romaaneja sekä novelleja) lukemista, analysointia, tulkintaa sekä eri aikakausien tekstien vertailua AK2
• Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuuriin liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa AK2
Tavoitteet:
Vuorovaikutustaidot karttuvat
• Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen viestijänä ja viestin vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella AK4
– oppilaiden esitykset museolla ja koulussa

Taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
• Oppilas oppii käsittelemään erilaisia tekstilajeja ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa
• tottuu itsenäiseen tiedonhankinnan ja –käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä
Taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
• Oppilas harjaantuu omaääniseksi tekstintekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimiaan kielentaidon ja oikeakielisyyden perusteita puheessaan ja kirjoituksessaan
• oppii suunnittelemaan kirjalliset ja suulliset tuotoksensa ja arvioimaan niitä
• oppii huomioimaan omassa viestinnässään vastaanottajan, viestintätavoitteen, -tilanteen ja -välineen asettamat vaatimukset
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
• Oppilas oppii käyttämään monipuolisesti tietokirjallisuutta ja mediatekstejä oman tekstintuottamisensa tietolähteinä.
• Oppilaan yleissivistys lisääntyy ja esteettisinen tietoisuus kehittyy: hän tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikoihin

VALTAKUNNALLINEN OPS

kokonaisuus liittyy erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden 6-9 luokan opetuksen seuraaviin kohtiin:

Sisällöt:
Vuorovaikutustaidot
• viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja
puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia
Tekstinymmärtäminen
• ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten
kehittäjinä
• tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien
merkityksen rakentajina
• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden
tuottamista
• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan
opettelua
Tiedonhallintataidot
• tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden
luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia
• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen
valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden
kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista
• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä
• fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen
• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä
äidinkielen merkityksestä

Tavoitteet:
Vuorovaikutustaidot karttuvat
• Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja
vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella
Taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
• Oppilas kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät
• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.
Taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
• Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan
rakentavasti muiden ajatuksia
• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja
kirjoitustehtävissään
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
• Oppilas monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen
tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee

 

Kirjallisuutta:
PINX. Maalaustaide Suomessa 1: Suuria kertomuksia, Helsinki: Weilin+Göös.
ARS. Suomen taide.
Elävä Kalevala 1999. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLIII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Anttonen, Petri – Kuusi, Matti 1999. Kalevala-lipas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aho, Kalevi 1985. Suomalainen musiikki ja Kalevala, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
HyperKalevala 1996, CD-rom
Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Linkkejä:
Kalevalasta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:
http://www.finlit.fi/kalevala
Virtual Finland
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=27028
Aleksis Kivi
http://www.seitsemanveljesta.net/intro.html
http://www.finlit.fi/kivi/