|
|
 |
|
|
|
 |
|
|
|
Taiteilijat kirjaimia piirtämässä esittelee Suomen taiteen kultakauden kirjojen ja lehtien ulkoasua. Kansainvälinen taidesuuntaus, art nouveau, herätti 1800–1900-lukujen vaihteessa typografisen uudistushalun, jonka myötä kirjapainotaito nousi omaksi taiteenlajikseen kuvataiteiden ja arkkitehtuurin rinnalle. Kirjataiteen uudistajiksi ryhtyivät Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt, Erik O. W. Ehrström, Akseli Gallen-Kallela, Albert Gebhard, Pekka Halonen, Hugo Simberg, Louis Sparre ja monet muut taiteilijat. 1800-luvun lopun painotekninen mullistus, sivistyselämän laajeneminen ja sortokauden yhteiskunnallinen aktivoituminen moninkertaistivat Suomessa julkaistavien kirjojen ja aikakauslehtien määrän. Julkaisutoiminnan uudistusmielisyys ja kansallishengen nostaminen poiki kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden välille yhteistyötä. Moni kirjailija, kuten Juhani Aho, Volter Kilpi, Eino Leino ja L. Onerva sai teokseensa kultakauden taiteilijan suunnitteleman kannen tai ulkoasukokonaisuuden. Kansallisromantiikan taide-elämää hallinnut suomalaiskansallisen tyylin etsintä ulottui myös graafiseen muotoiluun ja typografiaan. Graafisen alan lehdistössä käytiin kiivasta keskustelua kansallistunnetta vahvistavasta painotuotteiden somistuksellisesta muotokielestä. Keskustelu huipentui Kirjapainotaito-lehden Tyylikysymysnumeroon (1914), jossa julkistettiin suomalaiskansallinen alkukirjain- ja koristesarja nimeltä Jorma. Pariisissa opiskelleet Väinö Blomstedt, Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre sovelsivat painotöissään uusia kansainvälisiä malleja. Voimakkaat ääriviivat ja tasaiset väripinnat näkyvät Nuori Suomi -joulualbumien (1893–1894) ja Taiteilijaseuran joululehden (1895) kansissa, jotka ovat Suomen kuvataiteen varhaisia syntetistisiä teoksia. Tyylimurroksesta huolimatta taiteilijat pysyivät uskollisina myös kansallisille ihanteille, ja painotuotteissa yhdistyy kansainvälisyys kotimaisiin luontoaiheisiin sekä karjalaiseen ornamentiikkaan. Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan luotsaama Ateneum (1898–1903) kohosi ulkoasultaan Pohjoismaiden korkeatasoisimmaksi kulttuurilehdeksi. Sen somistus syntyi suomalaisen taiteilijajoukon ja Tilgmannin kirjapainon yhteistyönä. Kansalliskirjallisuuden vaaliminen lujitti uskoa omaan kulttuuriin. Albert Edelfelt kuvitti Vänrikki Stoolin tarinat (1898–1900) ja Akseli Gallen-Kallela antautui kansanomaisten ja kalevalaisten aiheiden kuvittajaksi. Gallen-Kallelan muotoilemat Seitsemän veljestä (1908) ja Koru-Kalevala (1922) ovat kansainvälisiin typografisiin kokonaisteoksiin verrattavia kirjataiteen klassikkoja. Taiteilijat kirjaimia piirtämässä on koostettu taidehistorioitsija, graafinen suunnittelija Tuija Kuuselan uraauurtavan tutkimuksen pohjalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee näyttelyn aihepiiriä käsittelevän Kuuselan kirjoittaman ja suunnitteleman kirjan.
|
|
