Myytit ja tarut - ihmiskunnan muisti

Tarujen Eurooppa -ohjelman tarustokokonaisuudet ovat Euroopan reuna-alueilta, joissa myytit ja legendat ovat säilyttäneet suurimman elinvoimaisuutensa. Suullisena traditiona 1800-luvulle ovat säilyneet Ranskan Bretagnen keskiaikaiset Barzaz-Breiz- ja Suomen Kalevala-tarustot. Kalevalan tarut ulottuvat maailman syntyhistoriasta kristinuskon saapumiseen maahamme, n. 1000 jKr. Skotlantilaiset tarustot ovat säilyttäneet toinen toistaan jännittävämpiä legendoja ajanlaskumme alusta 1600-luvulle. Islannin Edda-runot ja -proosa, jotka on kirjoitettu muistiin 1200-luvulla, ulottuvat vanhimmillaan 800-luvulle. Etelä-Italian Cilenton Madonna-legendat heijastelevat antiikin kreikkalaisen jumaltaruston perintöä.

Maailman myytit ja tarustot ovat siirtäneet ihmiskunnan muistia sukupolvelta toiselle. Myytit heijastelevat kansojen menneisyyttä, ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia sekä yhteisöjen moraalisia arvoja luoden nykykulttuureille monisyisen ja mielenkiintoisen taustan.

Myyttien ja tarustojen tuntemus ja kiinnostus niitä kohtaan on vaihdellut kansallisten ja maailmanpoliittisten tilanteiden mukaisesti; kansallisuusaate on suosinut omien tarustojen tunnetuksitekemistä, suurvaltatendenssit ja urbanisoituvat sukupolvet ovat tietoisesti tai tiedostamattomasti usein vähätelleet myyttien ja tarustojen merkitystä. Nyky-Euroopassa kansalliset myytit ja tarustot ovat jälleen voimakkaan kiinnostuksen kohteena niin opetuksessa, tieteissä kuin taiteissakin.

Myytit ja tarustot ovat ihmiskunnan korvaamaton henkinen perintö, jonka siirtäminen seuraaville sukupolville on jokaisen sukupolven tehtävä - suullisesti, kirjallisesti, taiteen muodossa tai digitaalisen median välityksellä.