Akselin aikajana

Tutustu Akseli Gallen-Kallelan elämän merkittäviin etappeihin aikajanan kautta.

Vieritä sivua alaspäin nähdäksesi lisää!

 

Axel Gallén syntyi

Akseli Gallen-Kallelan syntymäkoti Porissa

Axel Gallén syntyi 26. huhtikuuta Porissa ruotsinkieliseen perheeseen.

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan syntymäkoti Porissa. Kuva: GKM

26.04.1865

Muutto Tyrväälle

Akseli Gallen-Kalellan lapsuuden koti Jaatsi. Kuva: GKM

Muutto Tyrväälle Jaatsin tilalle, jossa Axel vietti lapsuutensa.

Kuva: Akseli Gallen-Kalellan lapsuuden koti Jaatsi. Kuva: GKM

1867

Muutto Helsinkiin

Gallénin veljekset Axel, Uno ja Walter vuonna 1876. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Axel muutti Helsinkiin ja aloitti opiskelun ruotsalaisessa normaalilyseossa.

Kuva: Gallénin veljekset Axel, Uno ja Walter vuonna 1876. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

1876

Axel lopetti koulunkäynnin 16-vuotiaana voidakseen keskittyä pelkästään taideopiskeluun.

Akseli Gallen-Kallela: Kuutamomaisema, ensimmäinen öljymaalaus, 1881, öljymaalaus, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Axel lopetti koulunkäynnin 16-vuotiaana voidakseen keskittyä pelkästään taideopiskeluun. Hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1881–1884.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Kuutamomaisema, ensimmäinen öljymaalaus, 1881, öljymaalaus, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

1881

Maalasi kesällä Tyrväällä teoksen Poika ja varis. Muutti syksyllä Pariisiin opiskelemaan.

Axel Gallén ja muita taideopiskelijoita Academie Julianissa 1880-luvulla. Gallen-Kalellan Museo. Kuva: GKM

Maalasi kesällä Tyrväällä teoksen Poika ja varis.
Muutti syksyllä Pariisiin opiskelemaan Acedémie Julianissa ja Ateljée Cormonissa (1884-1889)

Kuva: Axel Gallén ja muita taideopiskelijoita Académie Julianissa 1880-luvulla. Gallen-Kalellan Museo. Kuva: GKM

1884

Kesä Suomessa, opiskelua Pariisissa

Akseli Gallen-Kallela: Akka ja kissa. 1885. Öljy kankaalle. Turun taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Kesä Suomessa. Maalasi Salossa teoksen Akka ja kissa.
Pariisissa maalattuja teoksia: Korkeaan telineeseen nojaava malli, Omakuva maalaustelineen ääressä, Pariisin bulevardi.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Akka ja kissa. 1885. Öljy kankaalle. Turun taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

1885

Aino-taru, paluu Suomeen

Aino-triptyykki 1889. Kuva: Suomen Pankki.

Maalasi ensimmäisen suuren Kalevala-teoksen, Aino-triptyykin. Palasi Suomeen.

Kuva: Aino-triptyykki 1889. Kuva: ©Suomen Pankki/Max Mickelsson

1889

Avioitui Mary Slöörin kanssa

Akseli Gallen-Kallela: Talvimaisema (Harmaa talvipäivä Malmilla), 1890, öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Hannu Aaltonen

Vihittiin Mary Slöörin kanssa 20.5.1890 perhepiirissä. Häämatka suuntautui Kuhmoon ja Vienan Karjalaan. Nuoripari perusti ensimmäisen kotinsa Malmille.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Talvimaisema (Harmaa talvipäivä Malmilla), 1890, öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Hannu Aaltonen

20.05.1890

Esikoistytär Impi Marjatta syntyi. Aino-triptyykin toinen versio valmistui Malmilla.

Akseli Gallen-Kallela: Madonna (Mary ja Marjatta), 1891

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Madonna (Mary ja Marjatta). 1891. Öljymaalaus. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallalan Museo / Petri Summanen.

1891

Tammikuussa maalausretki Imatralle ja kesällä Vehmersalmelle. Useita Imatrankoski-aiheisia öljymaalauksia.

Akseli Gallen-Kallela: Talvinen Imatra, 1893. öljymaalaus. yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Talvinen Imatra, 1893. öljymaalaus. yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Douglas Sivén

1893

Marjatta-tytär kuoli. Kalela valmistui.

Kalela. Kuva: GKM

Impi Marjatta kuoli kurkkumätään. Axel oli maaliskuussa näyttelymatkalla Berliinissä, kun sai sähkeenä tiedon tyttärensä kuolemasta. Hän palasi välittömästi Suomeen. Syksyllä valmistui Ruovedelle Kalela-ateljeekoti.

1895

Kirsti-tytär syntyi elokuussa. Axel teki ensimmäiset etsaukset ja lasimaalaukset.

Akseli Gallen-Kallela: Ensimmäinen harjoitelmani Lontoossa, 1895. Lasimaalaus. yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Ensimmäinen harjoitelmani Lontoossa, 1895. Lasimaalaus. yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Douglas Sivén

1896

Suuret Kalevala-maalaukset 1896 - 1899

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897, tempera. Ateneumin taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897, tempera. Ateneumin taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

1897

Axel matkusti Italiaan perehtymään freskomaalaukseen. Jorma-poika syntyi.

Akseli Gallen-Kallelan freskoväripulloja. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan freskoväripulloja. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

1898

Pariisin maailmannäyttely

Akseli Gallen-Kallela: Pariisin maailmannäyttelyn Iris-huoneen nojatuoli, 1900, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Pariisin maailmannäyttelyn suurtyöt Suomen paviljongin keskushuoneen kattoon Kalevala-aiheiset freskot, Iirishuoneen tekstiilit ja huonekalut.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Pariisin maailmannäyttelyn Iris-huoneen nojatuoli, 1900, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

1900

Helsingin ylioppilastalon musiikkisalin freskot. Porin Jusélius-mausoleumin freskojen maalaus 1901 - 1903.

Axel Gallén apulaisineen maalaamassa Porin Jusélius-mausoleumin Kevät-freskoa. Kuva: GKM

Kuva: Axel Gallén apulaisineen maalaamassa Porin Jusélius-mausoleumin Kevät-freskoa. Kuva: GKM

1901

Matkustelua ja muuttoja

Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1904, öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Katja Hagelstam

Matkusti alkuvuodesta Euroopassa, kesällä Konginkankaalla Keiteleen rannalla Lintulan huvilassa. Syksyllä muutto Keravalle.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1904, öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Katja Hagelstam

1904

Muutto Albergan kartanoon Leppävaaraan. Axel Gallén muutti virallisesti nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi.

Albergan kartanon vanha päärakennus, jossa Gallen-Kallelat asuivat 1906 - 1908 ja 1911. Kuva: GKM

Kuva: Albergan kartanon vanha päärakennus, jossa Gallen-Kallelat asuivat 1906 - 1908 ja 1911. Kuva: GKM

1907

Brittiläisessä Itä-Afrikassa

Akseli Gallen-Kallela: Tropiikin palmu Tana-joella, 1909 - 1910, öljymaalaus, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Perheineen Brittiläisessä Itä-Afrikassa, nykyisessä Keniassa. Ekspressionististen töiden kausi. Keräsi laajan kansa- ja eläintieteellisen kokoelman.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Tropiikin palmu Tana-joella (yksityiskohta), 1909 - 1910, öljymaalaus, Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

1909

Tarvaspään rakentaminen 1911 - 1913

Tarvaspään tornia rakennetaan. Kuva: GKM

Kuva: Tarvaspään tornia rakennetaan 1912. Kuva: GKM

1911

Venetsian Biennale

Vuoden 1914 Venetsian biennaalin luettelo Gallen-Kallelan kotikirjastosta. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela osallistui Venetsian Biennaleen.

Kuva: Vuoden 1914 Venetsian biennaalin luettelo Gallen-Kallelan kotikirjastosta. Kuva: GKM

1914

Muutto takaisin Kalelaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttamia levottomuuksia pakoon.

Akseli Gallen-Kallela: Syysmaisema Kalelasta (Näkymä Kalelasta Pääskynlahdelle), 1915 - 1918. öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Syysmaisema Kalelasta (Näkymä Kalelasta Pääskynlahdelle), 1915 - 1918. öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

1915

Omakuva Uffizi-galleriaa varten

Akseli Gallen-Kallela: Omakuva

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Omakuva Firenzen Uffizi-galleriaa varten, 1916. Öljy. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Douglas Sivén.

1916

Ylipäällikkö Mannerheimin käskystä pääesikunnan kirjapainon esimieheksi sekä rahapajan ja kartoitustoimiston päälliköksi.

T. Vikstedt: Gallénia haastatellaan kesken ansiokasta sotapalveluaan. Pilakuva Fyren-lehdessä 9-12 / 1918) Kuva: GKM

Kuva: T. Vikstedt: Gallénia haastatellaan kesken ansiokasta sotapalveluaan. Pilakuva Fyren-lehdessä 9-12 / 1918) Kuva: GKM

1918

Valtionhoitaja C.G.E. Mannerheimin adjutanttina. Nimitys professoriksi.

Akseli Gallen-Kallela Mannerheimin adjutanttina 1919. Kuva: GKM

Kuva: Akseli Gallen-Kallela Mannerheimin adjutanttina 1919. Kuva: GKM

1919

Koru-Kalevalan kuvitustyö ja painatustyön valvonta 1920 - 1922. Koru-Kalevala ilmestyi 1922.

Akseli Gallen-Kallela: Koru-Kalevala: XXXIII runon alku- ja loppukuvat, 1922. tussi. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Koru-Kalevala: XXXIII runon alku- ja loppukuvat, 1922. tussi. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM

1922

Amerikassa 1923 - 1924

Akseli Gallen-Kallela: Kotimme Taosissa, 1925. Yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Muutti perheineen Pohjois-Amerikkaan jossa asuivat mm. Chicagossa, ja Uuden Meksikon Taosin taiteilijasiirtolassa jossa tutki intiaanien taidetta.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Kotimme Taosissa, 1925. öljymaalaus. Yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

1923

Paluu Tarvaspäähän. Ateljee remontoidaan asuinkäyttöön.

Akseli Gallen-Kallela työstää lohikäärmepäistä vedenheittäjää Tarvaspään tornissa 1927. Kuva: GKM

Kuva: Akseli Gallen-Kallela työstää lohikäärmepäistä vedenheittäjää Tarvaspään tornissa 1927. Kuva: GKM

1926

Maalaa Kansallismuseon Kalevala-freskot Pariisin maailmannäyttelyn freskojen pohjalta.

Akseli Gallen-Kallela maalaa Kansallismuseossa freskoa Sammon taonta. 1928. Kuva: GKM

Kuva: Akseli Gallen-Kallela maalaa Kansallismuseossa freskoa Sammon taonta. 1928. Kuva: GKM

1928

Suurkalevalan kuvitusta Tarvaspäässä 1928 - 1931. Teos ei ehtinyt valmistua.

Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala: III runoa somisteineen

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala: III runoa somisteineen "vuoresta on vetosen synty...", 1925, akvarelli, Gallen-Kallelan Museo Kuva: GKM / Douglas Sivén

1928

Akseli Gallen-Kallela kuoli

Akseli Gallen-Kallelan hauta Hietaniemen hautausmaalla, 1931. Kuva: GKM

Akseli Gallen-Kallela kuoli keuhkokuumeeseen Tukholmassa 7. maaliskuuta paluumatkalla Kööpenhaminasta, jossa oli esitelmämatkalla.

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan hauta Hietaniemen hautausmaalla, 1931. Kuva: GKM

07.03.1931