Ateljeelinnan arkkitehtuuri

Tarvaspään torni idästä 1914. Kuva: Gallen-Kallelan Museo


ATELJEELINNAN ARKKITEHRUURI

Ateljeelinna on yhdistelmä useasta arkkitehtonisesta tyylistä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Ateljeelinna on yhdistelmä useasta arkkitehtonisesta tyylistä. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Tarvaspään arkkitehtuuri on sekoitus erilaisia rakennustaiteen tyylejä ja Akseli Gallen-Kallelan näkemystä. Ateljeelinna koostuu kolmesta pääelementistä: ateljeesta, tornista ja galleriasta.

Ateljeessa, rakennuksen ydinosassa, on nähtävissä keskiaikaisen suomalaisen kivikirkon muotoilua: kivijalka, valkoiseksi rapattu ulkoseinä ja jyrkkälinjainen paanukatto.

Torni on saanut vaikutteita keskiaikaisista esikuvista. Sen sakaraharjainen reunus on viittaus eurooppalaiseen linna-arkkitehtuuriin. Taiteilija suunnitteli myös yhdistävänsä siipirakennuksella ateljeen ja Linuddin huvilan. Toteutuessaan siipirakennus olisi lisännyt pihapiirin linnamaista tunnelmaa.

Galleriaa reunustaa pylväiden kannattelema kaarikäytävä. Käytävän kapea ja korkea muoto sekä holvikaaret ovat saaneet vaikutteita renessanssin palatsiarkkitehtuurista.

Akseli Gallen-Kallela työstää Tarvaspään lohikäärmeen muotoista vesikourua 1927 - 1928. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallela työstää Tarvaspään lohikäärmeen muotoista vesikourua 1927 – 1928. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

Gallen-Kallelan Museon tornin reunalta kurkistaa lohikäärmeen pää, joka syöksee tulen sijasta vettä. Sen esikuvia ovat keskiaikaisten katedraalien veistokselliset vedensyöksijät, gargoilit. Sen voi nähdä Tarvaspään ohi kulkevalta tieltä.

Lohikäärme on valmistettu valubetonista ja sen yksityiskohdat, kyhmyt ja suomut, on Akseli Gallen-Kallela viimeistellyt paikan päällä.

Tästä pääset tutkimaan lohikäärmeen 3D-mallinnusta.

Gallen-Kallelan veistämä lohikäärme on kuitenkin ajan ja säiden vaurioittama. Nykyisin katolla on alkuperäisen mallin mukaan valettu kopio, joka valmistui vuonna 2008.