| |
Museo avoinna:
joka päivä 11–18.
Yleisöopastukset
keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13.
Liput:
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset ja ryhmät 6 €
S-etukortti 7 €
Opiskelijat, työttömät 4 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Yhteistyössä:
|
|
Tuohta! Koivun nykytaivutuksia -näyttely esittelee tuohen ilmentymiä nykytaiteessa, nykymuotoilussa ja esinekulttuurissa sekä selvittää tuohen perinteisiä käyttötapoja. Näyttelyssätuodaan yhteen taiteellisen ilmaisun eri lajeja – maalauksia, veistoksia, tilateoksia, taideteollisuutta sekä muotoilun ja taiteen välistä rajaa venyttäviä ja kommentoivia teoksia. Näyttelyn nykytekijöitä yhdistää syvä tuohesta inspiroituminen, sen moni-ilmeisyyden esilletuonti, käsillä tekemisen taito sekä tuohen käyttöön ja irrottamiseen liittyvät ekologiset ja eettiset kysymykset.
Koivu ja tuohi Akseli Gallen-Kallelan taiteessa
Aikarajat ylittävän kokonaisuuden yhtenä lähtökohtana ovat Gallen-Kallelan tulkinnat koivusta ja sen symbolisista merkityksistä, jotka näkyvät esimerkiksi Jusélius-mausoleumin freskoissa ja Suur-Kalevalan kuvituksissa. Yksi Gallen-Kallelan suosikkikuvake oli vaatimaton, mutta symboliarvoltaan painava tuohilippi, jolla kastettiin niin Karjalan kuningas kuin torpparin lapsi. Taiteilijan ikuistama Paanajärven paimenpoika tuohitorvineen valjastettiin Suomen matkailun symbolikuvaksi 1930-luvulla. Tämä kuva on sittemmin jäänyt elämään eri versioineen kansalliseen kuvastoomme.
Tämän päivän tuohi ja matkamuistokitsch
Nykymuotoilijoiden ja -taiteilijoiden teokset kertovat perinteisen materiaalin oivaltavasta uusiokäytöstä ja heijastavat tälle ajalle ominaista kaipuuta käden taitoihin ja käsillä tekemiseen. Ajankohtaiset ympäristöfilosofiset tulkinnat liittyvät läheisesti tuohen uusiin käyttömuotoihin. Käsityön materiaalina tuohi on kärsinyt tietynlaisesta ’kitsch-leimasta’, joka sille syntyi 1900-luvun alussa virinneen kansallisromanttisen innostuksen ja matkamuistokulttuurin myötä. Näyttely osoittaa kuitenkin, että nykytekijöiden käsissä se näyttäytyy ajankohtaisena, esteettisesti kiehtovana, ekologisena ja uusiutuvana ja siten vakavasti otettavanamateriaalina. Samalla tuohella on historiallisesti keskeinen asema pohjoisten alueiden esine- ja rakennuskulttuurissa. Tuohen käsittelyyn liittyvä tietämys on suomalaista tietotaitoa, jota nykymuotoilijat ja -taiteilijat edelleen jalostavat. Näyttelyssä nähdään myös kansanperinteestä ja -runoudesta versovia koivun ja tuohen vertauskuvallisia tulkintoja.
Näyttelyn taiteilijat:
Akasaka (Englanti), Akseli Gallen-Kallela, Susanne Gottberg, Pekka Halonen, Simo Heikkilä, Outi Heiskanen, Eero Järnefelt, Kaija Kiuru, Tapani Kokko, Markku Kosonen, Greta Skogster-Lehtinen, Amélie Lundahl, Outi Pieski, Janna Syvänoja, Jenni Tieaho.
Koivuntuntuinen näyttelykirja
Näyttelykirja tarkastelee tuohta kansatieteen ja taiteen tutkimuksen keinoin. Siihen sisältyvät taiteilijahaastattelut purkavat aiheen moniulotteisuutta. Ne antavat äänen tuohen työstäjille, heidän ajatuksilleen ja havainnoilleen tuohen kanssa työskentelystä. Julkaisutyöryhmä inspiroitui tuohisesta aihepiiristä niin, että julkaisulle on annettu näyttelyn ja designpääkaupunkivuoden hengessä kokeellinen, ainutkertainen tuohinen ja puinen ulkoasu.
Hanke on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.
Kuva: Markku Kosonen, uniikkeja tuohiesineitä.
|
|
