| |
 |
| |
Yhteinen maa on näyttely
pohjoisten suomalais-ugrilaisten kansojen nykytaiteesta. Hanteja,
manseja, nenetsejä sekä saamelaisia yhdistää tuhansien
vuosien aikana omaksuttu poronhoidon kulttuuri sekä kuuluminen
laajalle levinneeseen suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Tänä
päivänä perinteiset elämänmuodot ovat kuitenkin
uhattuina ja oman kielen tulevaisuus epävarmaa. Gallen-Kallelan
museon näyttely tarkastelee, mitä keinoja kuvataide tarjoaa
valtakulttuurien puristuksissa eläville kansoille. Voisiko siitä
muodostua kaupunkeihin siirtyville paimentolaiskansoille yksi kanava,
jolla kantaa mukanaan omaa etnistä perintöään,
kieltä, muistoja? Voitaisiinko kuvataiteen avulla luoda kansojen
välille toisiaan tukevia, eläviä yhteyksiä yli
valtioiden rajojen, kuten poroelotkin ovat aikoinaan liikkuneet?
Pohjoisten kansojen nykytaide on taidetta maisemasta, joka hallitsee
ihmisen elinpiiriä. Se on vuosituhansien aikana opittua nöyryyttä
luonnon edessä, mutta myös kekseliäisyyttä luoda
niukkuudesta – sekä kokonaisvaltaista ja kunnioittavaa
suhtautumista ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Pohjoisen
ihmiset ovat eläneet perinteisesti laajalla alueella, nähneet
kauas, tunteneet ympäröivän, samankaltaisena toistuvan
äärettömän maiseman. Tuntuu, että tuo kauas
näkevä katse, tuntureita pyyhkivä tuuli, on jättänyt
jälkensä teoksiin, mennyt niiden lävitse.
Arktinen maisema on laaja ja monikulttuurinen: Suomen, Ruotsin ja
Norjan saamelaiset rakentavat luontevan sillan Pohjoismaiden välille.
Nyt tämä silta ulotetaan Barentsin meren kautta Jamalin
niemimaalle ja siitä edelleen Obin ja sen sivujokien varsille.
Maisemallinen matka käsittää jylhät vuonomaisemat,
Lapin tunturit, taigan ja tundran, joet ja meren. Alueella puhutaan
yli 10 alkuperäiskieltä yhtä monen omia erikoispiirteitä
kantavan kulttuurin parissa.
Pohjoinen nykytaide on myös palaamista, henkistä ja aineellista.
Se tarttuu yhä uudelleen ikiaikaisiin keinoihin ja materiaaleihin,
ilmaisee itseään tietoisena menneisyydestään ja
traditioistaan. Taiteilijat kurovat umpeen vaiettuja vuosia, jolloin
oma kulttuuri tehtiin näkymättömäksi. Tämä
vaikeneminen voi johtaa jopa satojen vuosien taa, mutta pohjoisen
tarinaa se ei vanhentanut. Päinvastoin. Se näyttäytyy
nykypäivänä voimakkaampana kuin koskaan – nyt
omaehtoisesti, henkilökohtaisina kertomuksina, joissa on kipua,
mutta myös iloa ja huumoria. Eri materiaalien käsittelytaito
ja niiden yllättävät rinnastukset, muodon selkeys sekä
poikkitaiteellisuus ovat tämän taiteen tunnusmerkkejä.
Niissä on jäljittelemätöntä tilan tuntua,
avaruutta ja raikkautta. Niissä on pyhyyttä ja voimakasta
yhteisöllisyyttä, voimaa ja haurautta.
Maisemassa on muistoja: esi-isät ja esiäidit, sukupolvien
ajan säilyneet reitit ja polut, metsästys-, kalastus- ja
marjastusalueet, pyhät paikat. Oleellista on taiteilijoiden halu
palata ja muistaa sekä halu luoda tulevaisuutta, jossa oma saamelainen,
hantilainen, mansilainen tai nenetsiläinen tausta on tasavertainen
osa emämaan kulttuuria. Nykypäivänä valinta on
tietoinen ja joskus erityistä rohkeutta vaativa. Me toivomme,
että Yhteinen maa -näyttely vahvistaa pohjoisen taidetta
ja siihen liittyvää taideidentiteettiä – sekä
kulttuuristen erityispiirteidensä että laajemman, yleismaallisen
puhuttelevuutensa johdosta.
Näyttelyssä on mukana 33 taiteilijaa Norjan, Ruotsin ja
Suomen saamelaisalueilta sekä Länsi-Siperiasta, Jamalo-Nenetsian
sekä Hanti-Mansian autonomisten piirikuntien alueelta.
Norja: Asbjørn Forsøget, Aage Gaup, Aino Hivand, Annelise
Josefsen, Iver Jåks, Hans Ragnar Mathisen, Synnöve Persen,
Ingunn Utsi
Ruotsi: Per Enoksson, Monica L Edmondson, Rose-Marie Huuva, Britta
Marakatt-Labba, Maj-Lis Skaltje, Lena Stenberg
Suomi: Iria Ciekca-Scmidt, Marja Helander, Helena Junttila, Petteri
Laiti, Satu Natunen, Outi Pieski, Merja Aletta Ranttila, Anni Rapinoja,
Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001)
Venäjä: Gennadi Hartaganov, Igor Hudi, Viktor Jadne, Aleksandra
Juhlimova, Mihail Kanev, Leonid Lar, Nadezhda Pavlova, Gennadi Raishev,
Vasili Samburov, Snezhanna Zyrjanova
Näyttely on avoinna: ti-la 10-16, su 10-17
Näyttely on esillä seuraavissa paikoissa:
Gallen-Kallelan Museo 1.2.-18.5.2003
Saamelaismuseo SIIDA 18.6.2003-15.2.2004
Wäinö Aaltosen museo 5.3.-30.5.2004
Näyttelyä ovat tukeneet: |
|
| |
  |
|
|
|
