Ennakkotehtävät: Kuvista suomeksi – Suomi kuviksi

1. Vertailutehtävä: Kaksi kuvaa samasta aiheesta

Vertaa keskenään kahden taiteilijan näkemystä samasta Kalevalan aiheesta. Valitse esimerkiksi jokin alla olevista vaihtoehdoista.

Lue kyseinen runo Kalevalasta. Mitä tarinan piirteitä kukin taiteilija on teoksessaan painottanut? Minkä kohdan kertomuksesta hän on valinnut kuvauksensa kohteeksi? Onko jotain, mitä hän on jättänyt kuvaamatta?

kulps029

Akseli Gallen-Kallela: Väinämöisen lähtö, 1896-1906. öljy ja tempera kankaalle 128,5×121,5 cm. Viipuri-säätiö / Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseon kuva-arkisto.

kulps030

Robert Wilhelm Ekman: Pakeneva pakanuus; Väinämöinen väistyy ristin mahtia; Ensimmäinen fennomaani, 1860. öljy pahville, 30×23,5 cm. Cygnaeuksen galleria. Kuva: Suomen kansallismuseo/ Cygnaeuksen galleria / Markku Haverinen 2004.

kulps032

Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Suuri Tammi, Hallisten hiisitammi, Ojenteli oksiansa, 1999. Yksityiskokoelma. Kuva: Ritva Kovalainen.

kulps033

Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Ukkosen jumalan puu: Tamme-Laurin tammi, Ukko taivahan, 1999. Yksityiskokoelma. Kuva: Ritva Kovalainen.

Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, toinen runo; Iski puuta kirvehellä, 1925. Akvarelli. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, toinen runo; Iski puuta kirvehellä, 1925. Akvarelli. Gallen-Kallelan Museo.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

2. Tulkintatehtävä: Kuva kommenttina

Erittele Akseli Gallen-Kallelan tekemää Kalevala-aiheista kuvaa ja sen käyttöä nyky-yhteyksissä.

Kirjoita teksti, jossa pohdit nykytaiteen teoksen ja taiteilijan suhdetta Akseli Gallen-Kallelan tulkintaan. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:

Miten nuorempi taiteilija on tulkinnut vanhemman taiteilijan tekemää kuvaa?
Missä arvelet nykytaiteilijan tutustuneen vanhempaan Kalevala-teokseen (koulussa, kirjassa, Internetissä, museossa)?
Miksi kuvittelisit, että hän otti sen oman teoksensa aiheeksi?
Mitä uskoisit hänen haluavan sanoa omalla tulkinnallaan?

Valitse jokin seuraavista teospareista:

Joukahaiset

kulps042

Unto Ahjotuli: Isänmaa ja ulterior, 1987. Akryl kankaalle 140x305cm. Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Ari Nakari.

Akseli Gallen-Kallela: Joukahaisen kosto, 1903, etsaus. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Akseli Gallen-Kallela: Joukahaisen kosto, 1903, etsaus. Kuva: GKM / Jukka Paavola

 

Sammon puolustus

kulps044

Jouko Lehtola: Eero, 49, rahtimies, 1999 Kuva: Jouko Lehtola

Sammon puolustus / Sampos försvarare / The Defence of the Sampo, 1896, tempera kankaalle / tempera på duk / tempera on canvas, 122 x 125 cm, Turun taidemuseo / Åbo konstmuseum / Turku Art Museum. Kuva / Bild / Photo: Kari Lehtinen

Sammon puolustus, 1896, tempera kankaalle 122 x 125 cm, Turun taidemuseo
Kuva: Turun taidemuseo / Kari Lehtinen

Tuonelan joella

tuonen netti-tytti

Vertti Teräsvuori: Tuonen Tytti, sarjasta Pre Kalevala. Kuva: Vertti Teräsvuori 2007.

kulps046

Akseli Gallen-Kallela: Tuonelan joella, 1896. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

3. Pohdintatehtävä: Kuva käyttöliittymänä

Tarkastele, mikä ero on Kalevala-kuvituksella ja Kalevala-aiheisella taiteella.

Etsi kuva taideteoksesta (kirjastosta, Internetistä, taidekirjasta). Missä valitsemiasi kuvia katsotaan? Mistä itse löysit teoksen kuvan? Ota selvää, kuka teoksen on tehnyt. Jos kyseessä on yksittäinen taideteos, missä se sijaitsee nykyisin? Jos mahdollista, ota selvää teoksen syntyhistoriasta. Oliko se tarkoitettu myyntiin? Oliko kyseessä mahdollisesti tilaustyö? Jos oli, niin kuka teoksen tilasi ja mihin tarkoitukseen?

Ota eriteltäväksi kaksi seuraavista:

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897, tempera. Ateneumin taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897, tempera. Ateneumin taidemuseo. Kuva: GKM / Douglas Sivén

Akseli Gallen-Kallela Kansallismuseon freskojen maalaustelineellä, taustalla Sammon puolustus. 1928. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Akseli Gallen-Kallela Kansallismuseon freskojen maalaustelineellä, taustalla Sammon puolustus. 1928. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Gallen-Kallelan Museo.

Sammon puolustus / Sampos försvarare / The Defence of the Sampo, 1896, tempera kankaalle / tempera på duk / tempera on canvas, 122 x 125 cm, Turun taidemuseo / Åbo konstmuseum / Turku Art Museum. Kuva / Bild / Photo: Kari Lehtinen

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896, tempera kankaalle 122 x 125 cm, Turun taidemuseo.
Kuva: Turun taidemuseo / Kari Lehtinen

۰Mauri Kunnas, Koirien Kalevala 1992
۰Akseli Gallen-Kallela, Koru-Kalevala 1922
۰Matti Visanti (Björklund 1885-1957), Kalevala, 1938, litografioilla kuvitettu
۰Björn Landström, Kalevala, 1985
۰Hannu Väisänen, Kalevala, 1999
۰Adam Korpak, Kalevala, 1999
۰Don Rosa, Sammon salaisuus, Roope Ankka -sarjakuva, teoksessa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, Helsinki 1999
۰Kristian Huitula, Kalevala I-II, 1999-2000

۰Ilvas, Juha 1996. Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela. Helsinki: Ateneum.
۰Heporauta, Hannele 1996. Lemminkäisen äiti – konservaattorin huomioita. Akseli Gallen-Kallela. Helsinki: Ateneum.

4. Asiapuhetehtävä: Kalevalan kuvat

Valmistele esitys tai esitelmä jostain seuraavasta aiheesta.

a) Kalevala-aiheisen kuvataiteen historia
b) Kalevalan kuvittamiskilpailut 1885 ja 1891
c) Kalevala Akseli Gallen-Kallelan grafiikassa
d) Akseli Gallen-Kallelan suuret Kalevala-maalaukset
e) Koru-Kalevala
f) Suur-Kalevalan kuvitusluonnokset

Voit esittää puheesi joko koululla tai museolla. Koululla voit käyttää puheesi tukena kuvia esimerkiksi powerpoint-esityksen kautta. Voit myös ottaa etukäteen selville, mitä museolla on esillä silloin, kun tulette käymään (www.gallen-kallela.fi). Tarvittaessa museolta voi lainata kuvatulosteita esityksen tueksi. (info@gallen-kallela.fi)