Akseli Gallen-Kallela: Uhrituli, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoja varten, 1902, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Jusélius-mausoleumi on Porissa, Käppärän hautausmaalla sijaitseva pienen tytön hautakappeli. Liikemies F. A. Jusélius rakennutti sen 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Hän tilasi mausoleumiin freskomaalaukset Akseli Gallen-Kallelalta ja Pekka Haloselta.

Lapsen hautakappeli oli Gallen-Kallelalle henkilökohtainen aihe – olihan hänkin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Hän ryhtyi työhön antaumuksella pyrkimyksenään ”kuvata kansamme hiljaista kaarevaa kulkua elämän harjua pitkin Tuonelan syliin”. Jusélius-mausoleumin freskoista muodostui kotimaistettu tulkinta eurooppalaisista kuolemantanssiaiheista.

Mausoleumin freskot olivat kolmen vuoden (1901 – 1903) suurtyö. Siitä muodostui Gallen-Kallelalle hänen uransa taiteellinen välitilinpäätös. Freskojen kuvaohjelmassa hän esitti näkemyksensä taiteilijan tehtävästä elämän ja kuoleman kysymyksiä tutkivana totuudenetsijänä.

Freskoihin liittyy runsas luonnosaineisto, jota Gallen-Kallelan Museo esittelee kahdessa näyttelyssä Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuonna. Elämän harjulla -näyttelyn teemoja ovat kevät, nuoruus, aikuisuus ja kaiken katoavaisuus. Syksyllä avautuva toinen ripustus paneutuu hävityksen, tuhon ja Tuonelan joen teemoihin.

Kuvataiteilija Sanna Sarva on toteuttanut näyttelyyn tilateoksen Impi Marjatta Galléniin ja Sigrid Juséliukseen liittyvistä esineistä ja valokuvista, jotka kuvaavat ajan ja katoavaisuuden teemoja.

Akseli Gallen-Kallela: Paratiisi, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoa varten, 1902, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö

Hahmo, joka katosi luonnoksista

Gallen-Kallelan Museo julkaisee mausoleumin freskojen luonnoksista kirjan, jossa on uusinta niihin liittyvää tutkimusta ja runsas kuvitus. TaM Nina Kokkinen on kiinnittänyt huomiota taiteilijan oman alter egon, vaeltajan keskeiseen rooliin luonnosvaiheessa. Hahmo poistettiin luonnoksista aivan toteutuksen viime vaiheessa. Poispyyhittynäkin Kokkisen totuudenetsijäksi kutsuma hahmo tarjoaa tärkeän avaimen mausoleumifreskojen tulkintaan. ”Se antaa yhden visuaalisesti tunnistettavan muodon Gallen-Kallelan taidetta ja elämää leimaavalle pyrkimykselle etsiä vastauksia siihen ’kokonaismysteeriin’, jonka taiteilija katsoi pitävän sisällään niin ihmiseloon kuin kuolemaankin liittyvät salaisuudet,” toteaa Kokkinen.

Mausoleumifreskoihin kiteytyy Gallen-Kallelan aikaisempi taiteellinen tuotanto kansankuvauksesta melankolisiin Kalevala-aiheisiin.  Se on samalla kotimaistettu tulkinta eurooppalaisista kuolemantanssiaiheista. Julkaisussa Gallen-Kallelan yhteyksiä keskiaikaiseen dance macabre -kuvastoon avaa näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman.

Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra 1907.  Omistaja: Signe & Ane Gyllenbergin säätiö Kuva: Signe & Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä

Akseli Gallen-Kallela: Kokonaissommitelma Kevät-freskoon 1902. Vesiväri ja lyijykynä  paperille. Omistaja: Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Nähdäksesi lehdistökuvat, kirjaudu ensin sisään sivustolle.