Tatuoidut taideteokset

Harri Larjoston valokuvanäyttelyssä tunnetut taideteokset ovat muuttuneet tatuoinneiksi.

Jessica Suni. Hugo Simberg: Piruparka teoksesta Emäntä ja piruparka, 1899. Antti Rossi, Fireline Tattoo, 2004.

Jessica Suni. Hugo Simberg: Piruparka teoksesta Emäntä ja piruparka, 1899. Antti Rossi, Fireline Tattoo, 2004.

Mediataiteilija Harri Larjosto ja Gallen-Kallelan Museo etsivät parin vuoden ajan henkilöitä, joilla on taideteoksesta tehty tatuointi. Ihmisten ihoilla elävien taideklassikkojen määrä ylitti odotukset. Larjosto valokuvasi ja haastatteli sata henkilöä.

”Ihmisillä on yllättävän vakavia perusteita sille, miksi kantaa jotain kuvaa, taidetta ihollaan, läpi elämän,” toteaa Larjosto. Hyvin intiimin näyttelyn ja kirjan kautta ihmiset avaavat omat tarinansa. Ne liikuttavat, ihastuttavat ja naurattavat.

Iholla elävät taideteokset tarjoavat uudenlaisen näkökulman taiteen merkitykseen tässä ajassa. 1990-luvulta lähtien tatuoinnit ovat yleistyneet ja muuttuneet osaksi valtavirran koristautumista suoranaiseksi tatuointibuumiksi. Monet juuri taidekuvia tatuoineet korostavat kuitenkin erottautumista tästä massasta. Taidekuvilla koetaan olevan syvällisempi merkitys ja arvo, ne kiinnittyvät historiaan ja kulttuuriin. Samalla tatuointeina taideteokset siirtyvät museoiden saleista ja kirjojen sivuilta aivan uudenlaisiin ympäristöihin ja osaksi elämää.

Tatuoitujen taideteosten joukossa suosituimmaksi taiteilijaksi osoittautui Akseli Gallen-Kallela ja Sammon puolustus (1896) sekä muut Kalevala-aiheet. Suomalaisen taiteen klassikkojen tatuoimiseen liittyy useilla henkilöillä ajatus omista juurista, mutta myös kansallisten symbolien haltuunotosta: yhteinen kulttuuriperintö ei saa päätyä vain kansallismielisten omaisuudeksi.

Muita taiteilijoita, joiden teoksia on toisinnettu iholle, ovat mm. Hugo Simberg, von Wright -veljekset, Alphonse Mucha, Edvard Munch, Salvador Dalí ja Leonardo da Vinci.

Näyttelyssä on esillä 52 valokuvaa tatuoinneista. Kaikki hankkeessa kuvatut ja heidän tarinansa pääsevät esiin näyttelyn yhteydessä julkaistavassa Kuva ihollani -kirjassa, jonka on kustantanut Maahenki.

Harri Larjosto esittelee näyttelyn to 14.9. klo 18, su 8.10. klo 13 ja 19.11. klo 13 .
Su 22.10. klo 13 Näkökulmakierroksella mukana tatuoija Lasse Sjöroos.

suomifinland100-tunnus_sininen_rgb

Näyttely on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.
Koneen säätiö on tukenut Harri Larjoston työskentelyä.
Näyttelyn kuvat on tulostettu Epson SC-P800 tulostimella Epson Premium Luster Photo -paperille.

 

koneensaatiologo_red                                   maahenki-logo-bitmap_pieni                                   web

 

Kahden tulen välissä – Akseli Gallen-Kallelan kuohuva 1910-luku

vapaa-taiteilijaAfrikan lämmöstä ulosottomiehen kynsiin, maailmansodan jaloista erämaan kätköihin, sieltä sisällissodan rintamalle, pääesikuntaan piirustustehtäviin ja valtionhoitajan adjutantiksi.
Sata vuotta sitten elettiin Suomen historian suurten murrosten aikaa, ja elämä heitteli myös Akseli Gallen-Kallelaa ja hänen perhettään moneen suuntaan.

Tuohon aikaan Akseli Gallen-Kallela oli tunnettu taiteilija, mutta julkisuudella oli kääntöpuolensa: nuoret taiteilijat kritisoivat ja lehdistö retosteli pilakuvin. Arki oli niukkaa, työrauhaa ei löytynyt, talous oli tiukalla ja yhteiskunnalliset levottomuudet koskettivat koko perhettä.

Suomi 100 -juhlavuoden aloittaa Gallen-Kallelan Museossa näyttely, joka pureutuu paljon puhuttelevaan ja jatkuvasti kysymyksiä herättävään ajanjaksoon: 1910-lukuun ja Akseli Gallen-Kallelan rooliin silloisessa taidepolitiikassa ja yhteiskunnallisissa murroksissa. Mitä voimme tietää Akselin toimista Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan aikoina, missä hän oli, mitä teki ja mitä hän on kertonut tuntemuksistaan?

Yhteistyössä: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat

Akseli Gallen-Kallela: Kirsti lukee sotauutisia Kalelassa

Akseli Gallen-Kallela: Lukeva Kirsti (Kirsti lukee sotauutisia Kalelassa), 1917. Yksityiskokoelma. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jukka Paavola

Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen.

Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen (vanha malli). Suunniteltu 1919, valmistettu 1925 (rintatähti),1926 (ketju). Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jukka Paavola

T. Vikstedt: Gallénia haastatellaan kesken ansiokasta sotapalveluaan. Pilakuva Fyren-lehdessä 9-12 / 1918) Kuva: GKM

T. Vikstedt: Gallénia haastatellaan kesken ansiokasta sotapalveluaan. Pilakuva Fyren-lehdessä 9-12 / 1918. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä

Studio 12

Caj Bremer: Vieljärvi 1981

Valokuvaaja Caj Bremer (s. 1929) ja toimittaja Sakari Määttänen (1938–1992) tekivät viisi matkaa Neuvosto-Karjalaan vuosina 1979–1982. Poikkeusluvin toteutettu matka ja siitä Helsingin Sanomissa julkaistut matkakertomukset tarjosivat suomalaisille mahdollisuuden kurkistaa alueen todellisuuteen ensi kertaa sitten jatkosodan päättymisen vuonna 1944. Osin matkan reitti seuraili 1800-luvun lopun karelianistien, kuten Akseli Gallen-Kallelan ja valokuvaaja I. K. Inhan, jalanjälkiä.

Suomalaisen kuvajournalismin uranuurtajana tunnetun Bremerin valokuvat ja Määttäsen tekstit kertoivat legendaaristen runokylien asukkaiden arjesta ja neuvostoajan elämänmenosta.

Helsingin Sanomissa julkaistiin pieni osa Bremerin Karjalassa kuvaamasta aineistosta. Suurin osa siitä on nyt ensi kertaa julkisesti esillä. Aineisto on merkittävää näyttäessään Karjalankannaksen sekä Vienan- ja Aunuksen-Karjalan tilannetta aikana, jolloin vierailut alueille olivat rajoitettuja ja tarkkaan kontrolloituja.

Torni B 1

Caj Bremer: Tsasouna ja 1300-luvulla rakennettu Lazarus Muromilaisen kirkko. Kižin saari, Ääninen, 1981.

 

Caj Bremer esittelee näyttelyään
su 18.9., 16.10.,13.11., 18.12. 2016 ja 8.1.2017 klo 13.
HUOM! 8.1.2017 esittely on valitettavasti PERUTTU, pahoittelemme.

Kuraattorien kierros
Martti Jämsä ja Hans von Schantz esittelevät näyttelyn su 2.10.2016 klo 13

Malmin madonna

GKM_VV_1130_1

Axel Gallén maalaa Aino-triptyykkiä Malmilla n. 1890-91.

Malmin madonna -näyttely kuljettaa nuoren pariskunnan, Axel ja Mary Gallénin, jalanjäljille: häämatkalle itäisen Suomen rajamaille ja Malmilla sijainneen ensimmäisen yhteisen kodin arkeen, kommelluksiin, seikkailuihin ja rakkauteen.

Näyttelyn keskipisteenä on museon kokoelmien helmi, Axel Gallénin maalaus Madonna, joka kuvaa hänen puolisoaan Marya nuorena äitinä. Teoksessa Maryn taustalla on poikkeuksellinen, useaa kulttuuria edustava esineistö aseteltuna näyttämölliseksi kokonaisuudeksi. Mukana on Pariisin kaupoista hankittua itämaista esineistöä ja häämatkalta Karjalasta kerättyjä muistoja.

Näyttelyssä teosta pääsee tutkimaan entistä syvällisemmin uuden verkkosovelluksen, Taideavaimen avulla. Lisäksi sen ympärillä voi nähdä alkuperäisiä, matkoilla kerättyjä ja Malmin kodin sisustukseen kuuluneita erikoisuuksia sekä samoihin aikoihin syntyneitä Axel Gallénin maalauksia, piirroksia ja luonnoksia. Gallen-Kallelan keräilyharrastus näkyy maalauksessa kuvatun esineistön lisäksi näyttelyn pienessä japanismiosiossa.

Kaikki teoksessa kuvatut esineet eivät ole kuitenkaan säilyneet: Marylle rakas, huomenlahjaksi saatu rannerengas päätyi Laajalahden pohjamutiin. Kurkkaa Tarvaspään gallerian lattian läpi! Uusi lisätyn todellisuuden kokemus kertoo rannerenkaan tarinan.

Tutustu Taideavaimeen.

Tutustu Vienan polkuihin.

Tutustu Karjalan runokyliin.

LATTIMATTO copy

Lataa puhelimeesi tai tablettiisi ilmainen Zappar-sovellus, katso sillä yllä olevaa kuvaa ja nauti lisätyn todellisuuden kokemuksesta.

 

 

Silent Space – Intensified Integrities

valkoinen

Nina Backman: Pyry, 2012, c-print 60×90 cm

Onko suurkaupunkien keskeltä mahdollista löytää hiljaisia keitaita? Miten hiljaisuutta voi aistia ja kokea kaupunkiympäristössä? Mitä kokemuspintoja hiljaisuus avaa meissä? Hiljaisuus voi olla levollista tai painostavaa, hiljentymistä tai vaikenemista.

Hiljaisuutta monimuotoisesti tutkiva Silence Project on pohjoismainen nykytaideprojekti, joka koostuu näyttelystä Silent Space – Intesified Integrities, performatiivisesta Hiljaisesta Ateriasta, uuden teknologian sovelluksista ja seminaarista Silence as Everyman´s right. Gallen-Kallelan Museossa seminaari toteutetaan taidelöylyjen muodossa.

Berliinissä asuvan ja työskentelevän taiteilija-kuraattori Nina Backmanin kokoama näyttely tutkii hiljaisuuden merkityksiä sekä tilan ja hiljaisuuden monimuotoista suhdetta. Näyttelyssä on valokuvia, performansseja, installaatioita ja videoteoksia yhdeksältä pohjoismaiselta taiteilijalta. Akseli Gallen-Kallelan ateljee tarjoaa näyttelylle tilalliset ja käsitteelliset puitteet. Nykytaiteen rinnalla näyttelyssä on Akseli Gallen-Kallelan teoksia, jotka punoutuvat hiljaisuuden tematiikkaan.

Näyttelyn taiteilijat: Nina Backman, Lene Berg, Viva Granlund, Rebekka Guðleifsdóttir ja Ólafur Kolbeinn Guðmundsson, Lise Björne Linnert, Mia Hamari, Marja Helander, Sari Palosaari ja Akseli Gallen-Kallela.

 

Silence Project on toteutettu aiemmin mm. Berliinissä ja Norjassa.

Varaa paikkasi Hiljaiselle aterialle.

Missä sinä olet kokenut hiljaisuutta? Lisää oma hiljainen paikkasi karttaan tai tutki muiden merkitsemiä paikkoja.

Hävitys, tuho ja Tuonelan joella

Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-esityöt ja luonnokset II

Elämän mysteeri ja katoavaisuus leimaavat Hävitys, tuho ja Tuonelan joella -näyttelyä.

Akseli Gallen-Kallelan juhlavuonna Gallen-Kallelan Museo esittelee kahdessa näyttelyssä Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia ja esitöitä, joista osa ei ole aiemmin ollut julkisesti esillä.

Jusélius-mausoleumi on Porissa, Käppärän hautausmaalla sijaitseva pienen tytön hautakappeli, jonka rakennutti liikemies F. A. Jusélius 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Hän tilasi mausoleumiin freskomaalaukset Akseli Gallen-Kallelalta. Lapsen kuolema pysäytti liikemiehen, mutta aihe oli henkilökohtainen myös taiteilijalle, joka oli muutamia vuosia aiemmin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Freskoissa oman surun käsittely kietoutuu yleisempään elämän ja kuoleman pohdintaan.

Jusélius-mausoleumin freskot kiinnittyvät kuolemantanssien perinteeseen kuvatessaan elämänkaarta ja kaiken katoavaisuutta. Näyttelyn teoksissa kuolema ja tuho kohtaavat niin ihmisyksilöä kuin luontoakin. Kuolema näyttäytyy osana elämän mysteeriä ja luonnon kiertokulkua. Taiteilijan tehtävänä on toimia tuonpuoleisen ja elävän maailman välillä vaeltavana totuudenetsijänä. Synkät aiheet tarjoavat mahdollisuuden myös kipeiden tunteiden käsittelyyn.

Mausoleumin suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ohjeisti Gallen-Kallelaa kuvaamaan freskoissa kuoleman voittoa materiasta ja ikkunoiden lasimaalauksissa hengen voittoa kuolemasta.

Kuin kohtalon ivasta hävitys kohtasi myös freskoja. Jo vuoden kuluttua valmistumisesta niissä havaittiin rappeutumisen merkkejä, ja lopullinen tuho oli tulipalo vuonna 1931. Näin kuolema voitti materian, mutta luonnosten ja esitöiden kautta tuhoutuneiden freskojen hengen voi yhä tavoittaa.

Akseli Gallen-Kallela: Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten, 1903, tempera kankaalle. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu.

Akseli Gallen-Kallela: Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten, 1903, tempera kankaalle. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu.

Elämän harjulla – Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-esityöt ja luonnokset I

Akseli Gallen-Kallela: Uhrituli, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoja varten, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Akseli Gallen-Kallela: Uhrituli, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoja varten, 1902, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Jusélius-mausoleumi on Porissa, Käppärän hautausmaalla sijaitseva pienen tytön hautakappeli. Liikemies F. A. Jusélius rakennutti sen 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Hän tilasi mausoleumiin freskomaalaukset Akseli Gallen-Kallelalta ja Pekka Haloselta.

Lapsen hautakappeli oli Gallen-Kallelalle henkilökohtainen aihe – olihan hänkin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Hän ryhtyi työhön antaumuksella pyrkimyksenään ”kuvata kansamme hiljaista kaarevaa kulkua elämän harjua pitkin Tuonelan syliin”. Jusélius-mausoleumin freskoista muodostui kotimaistettu tulkinta eurooppalaisista kuolemantanssiaiheista.

Mausoleumin freskot olivat kolmen vuoden (1901 – 1903) suurtyö. Siitä muodostui Gallen-Kallelalle hänen uransa taiteellinen välitilinpäätös. Freskojen kuvaohjelmassa hän esitti näkemyksensä taiteilijan tehtävästä elämän ja kuoleman kysymyksiä tutkivana totuudenetsijänä.

Freskoihin liittyy runsas luonnosaineisto, jota Gallen-Kallelan Museo esittelee kahdessa näyttelyssä Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuonna. Elämän harjulla -näyttelyn teemoja ovat kevät, nuoruus, aikuisuus ja kaiken katoavaisuus. Syksyllä avautuva toinen ripustus paneutuu hävityksen, tuhon ja Tuonelan joen teemoihin.

Kuvataiteilija Sanna Sarva on toteuttanut näyttelyyn tilateoksen Impi Marjatta Galléniin ja Sigrid Juséliukseen liittyvistä esineistä ja valokuvista, jotka kuvaavat ajan ja katoavaisuuden teemoja.

 

Akseli Gallen-Kallela: Paratiisi, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoa varten, 1902, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö

Akseli Gallen-Kallela: Paratiisi, luonnos Jusélius-mausoleumin freskoa varten, 1902, akvarelli. Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö

Hahmo, joka katosi luonnoksista

Gallen-Kallelan Museo julkaisee mausoleumin freskojen luonnoksista kirjan, jossa on uusinta niihin liittyvää tutkimusta ja runsas kuvitus. TaM Nina Kokkinen on kiinnittänyt huomiota taiteilijan oman alter egon, vaeltajan keskeiseen rooliin luonnosvaiheessa. Hahmo poistettiin luonnoksista aivan toteutuksen viime vaiheessa. Poispyyhittynäkin Kokkisen totuudenetsijäksi kutsuma hahmo tarjoaa tärkeän avaimen mausoleumifreskojen tulkintaan. ”Se antaa yhden visuaalisesti tunnistettavan muodon Gallen-Kallelan taidetta ja elämää leimaavalle pyrkimykselle etsiä vastauksia siihen ’kokonaismysteeriin’, jonka taiteilija katsoi pitävän sisällään niin ihmiseloon kuin kuolemaankin liittyvät salaisuudet,” toteaa Kokkinen.

Mausoleumifreskoihin kiteytyy Gallen-Kallelan aikaisempi taiteellinen tuotanto kansankuvauksesta melankolisiin Kalevala-aiheisiin.  Se on samalla kotimaistettu tulkinta eurooppalaisista kuolemantanssiaiheista. Julkaisussa Gallen-Kallelan yhteyksiä keskiaikaiseen dance macabre -kuvastoon avaa näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman.

 

Ad Astra

Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra 1907.  Omistaja: Signe & Ane Gyllenbergin säätiö Kuva: Signe & Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä

 

Akseli Gallen-Kallela: skiss för Vår-fresken Sigrid Jusélius Stiftelse. Foto: Sigrid Jusélius Stiftelse.

Akseli Gallen-Kallela: Kokonaissommitelma Kevät-freskoon 1902. Vesiväri ja lyijykynä  paperille. Omistaja: Sigrid Juséliuksen Säätiö. Kuva: Mats Vuorenjuuri / Sigrid Juséliuksen Säätiö.

 

 

 

Taiteen pyhiinvaeltajat – Nikolai Roerich ja Akseli Gallen-Kallela

Gallen-Kallelan juhlavuosi tuo esiin tuttuja ja tuntemattomaksi jääneitä puolia taiteilijasta. Taiteen pyhiinvaeltajat -näyttely esittelee ensi kertaa tässä laajuudessaan venäläisen Nikolai Roerichin (1874 – 1947) ja Akseli Gallen-Kallelan (1865 – 1931) toveruutta, taidetta ja ajatusmaailmaa. Maailmankuulu Roerich oli monipuolinen taiteilija, kulttuurivaikuttaja ja kulttuurientutkija.

Roerich ja Gallen-Kallela jakoivat kiinnostuksen luontoon, kansanperinteisiin ja myytteihin. Suomessakin asunut Roerich ihaili Gallen-Kallelan Kalevala-maalauksia ja työsti itsekin väreiltään ja linjoiltaan voimakkaita teoksia, joissa tarut ja menneisyys ovat keskeisessä roolissa. Gallen-Kallelan tavoin, hän halusi tehdä luonnon pyhyyden näkyväksi taiteen keinoin. Kansallisromanttisten piirteiden ohella molempien taiteessa vahvistui kansakunnat ylittävä humanismi ja ihmisen henkisyyden arvostus.

Roerich vaikutti venäläistä taidetta uudistavassa Mir Iskusstva -taideyhdistyksessä.  Hän suunnitteli vuonna 1913 kohua herättäneen Igor Stravinskyn Kevätuhri-baletin puvustuksen ja lavasteet. Idän mystiikkaan ja buddhalaisuuteen perehtynyt Roerich perusti vuonna 1928 Himalajalle antropologisen tutkimusaseman ja asettui asumaan Intiaan. Kansojen tasa-arvoa ajanut rauhanmies oli ehdolla rauhan Nobel-palkinnon saajaksi kaksikin kertaa.

Näyttelyä varten Gallen-Kallelan Museo on tehnyt yhteistyötä Moskovan Valtiollisen idän museon ja Valtiollisen A. A. Bakhrushinin teatterimuseon sekä New Yorkin Nikolai Roerich-museon kanssa. Näyttelyssä nähdään kummaltakin taiteilijalta kymmeniä maalauksia sekä valokuvia ja arkistomateriaaleja.

Nikolai Roerich: Aamu Himalajalla (Himalaja-vuoristoa), 1943. Tempera pahville. Idän Museo©, Moskova. Kuva: Idän Museo©.

Nikolai Roerich: Aamu Himalajalla (Himalaja-vuoristoa), 1943. Tempera pahville. © Valtiollinen Idän museo, Moskova.

Meditaatiota Gallen-Kallelan Museossa

la 14.2. ja 14.3. klo 15-17

Nikolai Roerich oli perehtynyt idän mystiikkaan ja buddhalaisiin ajatuksiin. Roerichin taiteen hengessä yleisöllä on mahdollisuus hiljentyä ohjattuun meditaatioon kahtena lauantaina. Ohjaajana toimii taidemaalari, meditaatio-opettaja, Avoimen taidekoulun rehtori Nagashila.

Hinta: 10 €, sisältää museon pääsylipun, klo 15 alkavan näyttelyjohdannon sekä tätä seuraavan meditaatioharjoituksen.

Ennakkoilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta auttaa museota tilaisuuden järjestelyissä: info@gallen-kallela.fi.

Näkökulmaopastukset taiteen pyhiinvaeltajat -näyttelyyn:

su 22.2. klo 13 suomeksi, klo 15 venäjäksi: Taidehistorioitsija Anna Nesterova

su 12.4. klo 13 Taidemaalari, meditaatio-opettaja, Avoimen taidekoulun rehtori Nagashila.

Museolipulla.

Suomalais-venäläisen laulumusiikin ilta

Su 8.3.2015 klo 18.00

Illan aikana kuullaan mm. Jean Sibeliuksen, Tovio Kuulan, Oskar Merikannon ja Pjotr Tshaikovskin lauluja.

Päivi Aarnio-Kepsu, sopraano, Katariina Manninen, sopraano, Jaana Siitonen, sopraano, Otso Leppämäki, baritoni, Hannu Riihivaara, bassobaritoni

Annalina Backman, piano.

Liput 20 / 10 € (opiskelijat). Varaathan lippusi etukäteen Gallen-Kallelan Museosta info@gallen-kallela.fi tai 09 849 2340.

 

Kuvan paino – Antti Tanttu Tarvaspään vieraana

Gallen-Kallelan Museon nykytaiteen näyttelyiden sarja jatkuu Antti Tantun (s. 1963) näyttelyllä. Tanttu on ansioitunut taidegraafikko, joka yhdistää teoksissaan puupiirroksen ja sekatekniikan menetelmiä. Käsityöläisyyttä ja materiaalien erityispiirteitä kunnioittava työskentelytapa näyttäytyy taiteilijalle hitaudessaan nautinnollisena vastineena nykypäivän hiiren klikkauksille.

Tantun teosten teemat liittyvät ihmisenä olemisen kysymyksiin ja tunnetiloihin. Teosten keskiössä ovat puoliksi esittävät, puoliksi varjomaiset ihmisolennot. Määrittelemättömään maisemaan sijoittuvat hahmot tulevat usein katsojan mittakaavaan. Taiteilija itse tunnustaa keskeiseksi aiheekseen yksinäisyyden sen myönteisissä ja alakuloisissa vivahteissaan.

Näyttelyssä nähdään Tantun graafisten teosten lisäksi akvarelleja ja videoteoksia, joista uusin tältä vuodelta. Rinnastus Tantun ja Gallen-Kallelan taiteen välillä syntyy erityisesti taidegrafiikan kautta. Gallen-Kallela oli yksi Suomen ensimmäisistä taidegraafikoista – utelias materiaalien kokeilija ja tummien tunnelmien kuvaaja hänkin.

Gallen-Kallelan Museo julkaisee näyttelystä teoksen Kuvan paino – Antti Tanttu Tarvaspään vieraana, jossa on runsaasti Tantun teoskuvia vuosilta 2010-2014 sekä Gallen-Kallelan valikoituja grafiikankuvia.

Antti Tanttu kertoo näyttelystään su 14.9., 12.10. ja 1.2.2015 klo 13. Museolipulla.