Tarvaspään taidelöylyt I – IV

21.5.2015 - 11.6.2015

Tarvaspään savusaunassa puhetta ja savusaunan lämpöä

Torstaisin 21.5., 28.5., 4.6. ja 11.6.

Kaikille avoin taidepuheenvuoro ja keskustelutilaisuus klo 18

Suositut taidelöylyt lämmittävät taas kehoa ja mieltä! Tilaisuuksissa saunotaan Akseli Gallen-Kallelan vanhassa savusaunassa. Tauolla kuullaan puheenvuoroja ja keskustellaan kiinnostavista kulttuuri-ilmiöistä, joiden aiheet kytkeytyvät kesänäyttelyn Elämän harjulla teemoihin sekä savusaunaperinteeseen.

21.5.       Maarika Mattheiszen: Tarvaspää osana Helsingin seudun huvilakulttuuria – puutarha Gallen-Kallelan aikana

Maarika Mattheiszen käsittelee Tarvaspäätä ja sen puutarhaa osana Helsingin seudun huvilakulttuuria 1850-luvulta lähtien painottuen erityisesti Akseli Gallen-Kallelan aikaan. Puutarhasta löytyy piirteitä niin maisemapuutarhatyylistä, kansallisromanttisesta ajattelusta, Eliel Saarisen vaikutuksesta kuin Akseli Gallen-Kallelan taitelijaluonteestakin.

Maarika Mattheiszen on 20-vuotisen diplomi-insinööri uransa jälkeen vaihtanut alaa pitkäaikaisen intohimonsa ja harrastuksensa pariin ja on valmistumassa maisemasuunnitteluhortonomiksi. Esitelmän aihe on hänen lopputyönsä.

28.5.      Prof. Dr. Hartmut Freytag: Lyypekin Mariankirkon kuolemantanssi ja Tallinnan Nikolainkirkon kuolemantanssi (n. 1500)

Kuvateokset edustavat 1400- ja 1500-luvuilla suosittua taidemuotoa der Totentanz – kuolemantanssi, joka syntyi mahdollisesti koko Eurooppaa vuosina 1348–1352 koetelleen ruton seurauksena. Sama tematiikka – katoavaisuus ja samanarvoisuus kuoleman edessä – on vahvasti läsnä myös Akseli Gallen-Kallelan luonnoksissa Jusélius-mausoleumin, pienen Sigrid-tytön hautakappelin, freskoja varten. Tallinnan Nikolainkirkon kuolemantanssi-maalaus on saattanut inspiroida myös Gallen-Kallelaa.

Hartmut Freytag toimi lähes 30 vuotta vanhemman saksan kielen ja kirjallisuuden professorina Hampurin yliopiston germanistiikan laitoksella. Hänen tutkimustensa painopisteitä ovat 1000—1600-lukujen hengellinen kirjallisuus, kaupunkikirjallisuus saksan- ja latinankielisessä keskiajan sekä varhaisen uuden ajan kirjallisuudessa.

Saksankielinen, suomenkielinen käännös saatavilla. Luentoa tukee Goethe-Institut Finnland. Lisätietoja.

4.6.         Eda Veeroja: Savusaunakulttuuri Virossa ja savusaunaperinne maailmanperintönä

Eda Veeroja kertoo virolaisesta savusaunakulttuurista, joka Vana Võromaan alueelta pääsi myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Veeroja opettaa myös Vana Võromaan savusaunatietoutta, -taitoja ja -tapoja.

Eda Veeroja on Mooska-maatilan emäntä Virosta ja omistautunut savusaunakulttuurin puolestapuhuja.

Englanninkielinen. Luentoa tukee Viro-instituutti Suomessa.

11.6.        Tuija Wahlroos: Tuonen puisto – Gallen-Kallelan Jusélius-mausoleumin puut ja luonto

Puheenvuoro kulkee Gallen-Kallelan Museon kesänäyttelyn väreissä. Porin Jusélius-mausoleumin koristelu freskoin alkoi vuonna 1901 rakennuksen kupolista, johon Gallen-Kallela maalasi suomalaisia puita ja maavartisia kasveja. Muistokappelin kasviaiheet johdattelevat pohtimaan, miten suomalainen kansanperinne on sielullistanut puita, kuinka puut ovat taipuneet vertauskuviksi ihmisen elämästä tai saaneet inhimillisiä ominaisuuksia. Gallen-Kallela oli tässä perinnemaisemassa kotonaan ja hyödynsi puiden metaforisia ulottuvuuksia taiteessaan.

Tuija Wahlroos on Gallen-Kallelan Museon johtaja.

 

Luento on avoin kaikille museolipun 0–8 € hinnalla.
Saunojille luento sisältyy osallistumismaksuun 25 €. Tarkemmat ohjeet lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Saunavuorot ovat tällä hetkellä täyteen varatut.

Lisätietoja ja peruutuspaikkakyselyt: 09 8492 340 tai info@gallen-kallela.fi

Yhteistyössä: Gallen-Kallelan Museo, Goethe-Institut Finnland ja Suomen Saunaseura