TARVASPÄÄN PIHAPIIRI

Linuddin niemi

Tarvaspää sijaitsee Linuddin niemellä, Laajalahden rannassa Espoossa. Pihapiiriin kuuluu ateljeelinnan lisäksi Linuddin huvila sekä rannan savusauna. Tarvaspään ateljeelinna toimii Gallen-Kallelan Museona. Huvilarakennuksessa on kahvila sekä museosäätiön toimistotiloja. Pihapiiri ja rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Villa Linudd

1859 rakennettu Villa Linudd oli alun perin Leppävaaran Albergan kartanon kesähuvila ja kalastusmaja. Nimensä Linudd – Pellavaniemi – sai kartanon väen tavasta liottaa pellavia lahden rannassa. Huvilan rakennuttivat Albergan kartanon vuosina 1855–1900 omistaneet Feodor ja Amalia Kiseleff. Amalia kutsui villaa ”elämänilokseen”. Siellä vietettiinkin monia iloisia ja huolettomia kesäpäiviä.

Gallen-Kallelat muuttivat Linuddiin 1912 kunnostettuaan huvilan ensin talviasuttavaksi. Linudd oli osa Mary Gallen-Kallelan äidin perimiä Albergan kartanon maita. Gallen-Kallelat asuivatkin ennen Linuddiin muuttoa, vuosina 1907–1912, Albergan kartanon vanhassa päärakennuksessa.

Kulku Tarvaspäähän

Akseli Gallen-Kallela: hirvi, luonnos kansallismuseon freskojen aiheeseen Hiiden hirvi. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola

Vuonna 1906 oli Helsinki–Turku -rata juuri valmistunut, Leppävaaraan pääsi siis junalla. Asemalta Linuddiin kuljettiin hevoskyydillä. Talvisin saatettiin hiihtää kaupunkiin asti. Linuddin rannassa oli kivilaituri yksityistä höyrylaivaliikennettä varten Mustikkamaa–Helsinki–Linudd -reitille.

Mistä Tarvaspää-nimi on peräisin?

Tarvaspään nimi juontuu läheisestä Tarvon saaresta. Tarvas tarkoittaa hirveä, härkää tai muuta sarvekasta uroseläintä. Tarvoin on myös erään kalastusvälineen nimi. Tarvaspään nimesi Akseli Gallen-Kallelan ystävä, suomenkielen professori E.N. Setälä.

Puutarha

Tarvaspäätä ja Linuddin huvilaa ympäröi puutarha, jonka historiaan mahtuu monia kerroksia. Kukkaympyrä on ollut samalla paikalla jo 1860-luvulla. Gallen-Kalleloiden aikaan piha palveli myös hyötypuutarhana ja hedelmätarhana.

Lue lisää Maarika Mattheiszenin maisemasuunnittelun lopputyöstä Tarvaspää osana Helsingin seudun huvilakulttuuria – Puutarha Gallen-Kallelan aikana.